The largest crater lake in Europe 9
Europe's largest crater lake round continues to ninth cache. We are in Itäkylä and this is where Vinkka and Murtoniemi on the right can be seen.
In 1542 Gustavus Vaasa issued a decree declaring that all wilderness belonged to the king, and that he should give the lands to whom he wished.
The aim of the crown was to convey wilderness areas to settle, and this settlement policy was accompanied by an attempt to increase the number of tax houses, and it also had power policy objectives.
Gustav Fincke, commander in chief of Savonlinna, initiated the settlement of Savonians in the wilderness of Häme, Satakunta and Kyrö. The Lappajärvi area was one of the Kyrö's wilderness. The position of the settlers relation to the Kyrö people was going to be strong, when the king sent a
order to the Kyrö's people warning them not to intervene with the settlers.
In the middle of the 15th century, the Savonians began to inhabit the western shores of Lake Lappajärvi. The areas on the eastern shore of the
lake from the Vimpelinjoki to Niska remained uninhabited until the early 16th century. However, on the east side of Lappajärvi current Itäkylä had a
good natural meadows and forests for tar production. West inhabitants occupied this territories by setting up a tar graves and chopping wood from
the forest area. Founded in 1562, the inhabitants of the Kärnä House owned extensive areas from Itäkylä and the first inhabitant came to Murtoniemi.
Murtoniemi is said to have been named after the "tar bug" of the Kärnä.
Euroopan suurin kraatterijärvi 9
Euroopan suurimman kraatterijärven ympäri-kierros jatkuu yhdeksännellä kätköllä. Olemme Itäkylässä, ja tältä paikalta näkyy Vinkka ja siihen kuuluva Murtoniemi oikealla.
Kustaa Vaasa antoi vuonna 1542 käskykirjeen, jossa hän julisti kaikkien erämaiden kuuluvan kuninkaalle, ja hän saisi luovuttaa maat kenelle hän halusi. Kruunun tavoitteeksi tuli luovuttaa erämaa-alueita asutukseen, ja näin tähän asutuspolitiikkaan liittyi pyrkimys lisätä verotalojen määrää, ja sillä oli myös valtapoliittisia tavoitteita.
Savonlinnan käskynhaltija Kustaa Fincke pani alulle savolaisten uudisasutuksen hämäläisten, satakuntalaisten ja kyröläisten erämailla. Lappajärven alue kuului kyröläisten erämaihin. Uudisasukkaiden asema kyröläisiin nähden tuli olemaan vahva, kun kuningas lähetti vielä kyröläisille kehotuskirjeen, jolla varoitettiin puuttumasta uudisasukkaiden toimiin.
Savolaiset alkoivat 1500-luvun puolivälissä asuttaa Lappajärven länsirantoja. Järven itärannan alueet Vimpelinjoen suulta Niskaan pysyivät asumattomina 1600-luvun alkupuolelle saakka. Kuitenkin Lappajärven itäpuolella nykyisessä Itäkylässä oli hyviä luonnonniittyjä ja tervasmetsiä, joita länsipuolen asukkaat valtasivat perustamalla alueelle tervahautoja ja hakkaamalla niihin puuta alueen metsistä. Vuonna 1562 perustetun Kärnän talon asukkaat omistivat Itäkylästä laajoja alueita ja ensimmäinen asukas tuli Murtoniemeen. Murtoniemen on päätelty saaneen nimensä kärnäläisten ”tervasmurrokosta”.
(Lainaus Järviseudun historia I osa).