Suomen itsenäisyyden vuodet *1991* Traditional Geocache

This cache has been archived.

routaporsas: Kävin katsomassa kätkön seutua. Geoparkiin liittyen uudistustöitä havaittavissa alueella, joten kaksi kärpästä yhdellä iskulla; yksi huollettava purkki miulle vähemmän ja tälle saturaatiolle vapautuu nyt paikka ihan kunnon geokätkölle.

More
Hidden : 8/29/2017
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works
Looking for a different adventure?

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa

"Suomen itsenäisyyden vuodet"-kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön.
Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä.
Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä.
Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna.
Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.

Vuosi 1991 muistetaan pääsääntöisesti maailmanpolitiikan myllerryksistä. Vaikka tässä kätkösarjassa keskitytäänkin nimenomaan Suomen historiaan, kätkökuvaukseen on sisällytetty pääpiirteittäin myös Neuvostoliiton hajoaminen, jonka vaikutukset Suomeen kuitenkin olivat merkittävät.

Tammikuu

Vuoden alussa alussa päättyi Suomen kaksivuotiskausi YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenmaana. Suomi oli Euroopan vapaakauppaliitto Eftassa mukana neuvottelemassa Euroopan yhteisön kanssa yhteisen talousalueen Etan perustamisesta.

Mihail Gorbatsovin uudistuspolitiikan perustan hapertuessa Neuvostoliiton sisäinen kuohunta huolestutti Suomessa. Lisäksi tammikuussa alkanut Persianlahden sota herätti mielenkiintoa myös Suomessa.

14. tammikuuta – Antti "Irwin Goodman" Hammarberg kuoli sydänkohtaukseen Haminassa 47-vuotiaana.
17. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto vahvisti asetuksen Kiteen, Nivalan ja Orimattilan kuntien muuttumisesta kaupungeiksi vuoden 1992 alussa.

Helmikuu

Suomen eduskuntavaalitaistelu alkoi. Tärkein kysymys oli, pitäisikö Suomen hakea alkavalla vaalikaudella EY:n jäsenyyttä – kuten Ruotsin hallitus oli lokakuussa 1990 ilmoittanut Ruotsin tekevän. Puolueet pitivät vaalitaistelun ajan korttinsa piilossa. Toinen tärkeä kysymys oli talous: devalvoidaanko markka vai jatketaanko pääministeri Harri Holkerin hallituksen ajan talouspolitiikkaa, vakaan markan politiikkaa.

25. helmikuuta – Suomen väkiluku ylitti Väestörekisterikeskuksen mukaan viiden miljoonan rajan.

Maaliskuu

Suomen keskusta nousi eduskuntavaaleissa uuden puheenjohtajansa Esko Ahon johdolla suurimmaksi puolueeksi. Vaalitappion kärsinyt Sdp vetäytyi syrjään hallitusneuvotteluista, joten jäljelle jäi vain porvaripohja: keskusta, kokoomus, Rkp ja kristillinen liitto ryhtyivät neuvottelemaan hallituksesta Ahon johdolla.

27. maaliskuuta − Lieksan alueelle perustettiin Kolin kansallispuisto.

Huhtikuu

Esko Ahon hallitus tuli valtaan. Ohjelmassaan se mainitsi Euroopan yhteisön positiivisessa sävyssä ja yya-sopimuksen entistä vähäisemmässä merkityksessä. Oppositioon siirtynyt Sdp:n puheenjohtaja Pertti Paasio ilmoitti kannattavansa EY-jäsenyyden hakemista. Uusi hallitus vakuutti pysyvänsä entisellä linjalla ja pyrkivänsä sopimukseen Euroopan talousalueen perustamisesta.

21. huhtikuuta − Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan uuden, vuoden 1993 alussa voimaan tulevan itsehallintolain.

Toukokuu

Presidentti Mauno Koivisto kävi virallisella vierailulla Yhdysvalloissa ja tapasi presidentti George Bushin. Spekulaatiot Suomen mahdollisesta EY-jäsenhakemuksesta kasvoivat koko ajan sekä kotimaassa että ulkomailla. Koivisto vakuutti kuitenkin Suomen jatkavan entisellä linjalla. Suomessa spekuloitiin devalvaatiosta.



Kesäkuu

Suomen hallitus päätti kytkeä markan EY:n valuuttayksikköön ecuun. Vastoin odotuksia päätökseen ei sisältynyt markan devalvoimista. Suomen taloustilanne heikkeni nopeasti, ja se näkyi ennen kaikkea korkotason nousuna.

Maailmalla Jugoslavian sota alkoi Slovenian ja Kroatian julistautuessa itsenäisiksi.

12. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi yksimielisesti presidentinvaalin muuttamisen suoraksi kansanvaaliksi ja siirtymisen uuteen vaalitapaan jo seuraavissa, vuoden 1994 vaaleissa.
14. kesäkuuta − Tällä päivämäärällä sattunut tapahtuma on syynä siihen miksi tämä geokätkö sijaitsee juuri täällä.
24. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto matkusti vierailulle Moskovaan ja tapasi sen aikana muiden muassa Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatšovin ja Venäjän presidentin Boris Jeltsinin.

Heinäkuu

1. heinäkuuta – Maailman ensimmäinen GSM-verkko (Radiolinja) aloitti toimintansa Suomessa.
22. heinäkuuta − Tasavallan presidentti vahvisti uuden puolustustilalain ja valmiuslain, jotka oli säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä ja hyväksytty vaaditulla 2/3 enemmistöllä kaksilla peräkkäisillä valtiopäivillä. Lait antoivat hallitukselle laajat valtuudet poikkeusolojen, mm. taloudellisten ja poliittisten kriisien aikana.

Elokuu

Elokuu 1991 oli dramaattinen käännekohta Euroopan ja koko maailman politiikassa. Varapresidentti Gennadi Janajevin johtama juntta yritti syrjäyttää lomalla olleen presidentti Mihail Gorbatšovin. Kaappaus kesti vain kolme päivää ja päättyi Janajevin täydelliseen tappioon, mutta sillä oli suuria seurauksia. Gorbatšovin palattua Moskovaan kävi selväksi, että vahva mies olikin Venäjän presidentti Boris Jeltsin, Janajevin kapinan todellinen kukistaja.

Heti kaappauksen kukistuttua Baltian maat julistautuivat itsenäisiksi, ja 25. elokuuta Suomi palautti diplomaattisuhteet Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Myös Venäjä tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen toiminta kiellettiin. Jugoslavian sota laajeni.

Syyskuu

Suomen hallitus ilmoitti, että Suomen mahdollista EY-jäsenyyttä ryhdytään selvittämään. Selvitystyön johtoon määrättiin Martti Ahtisaari, joka oli juuri aloittanut työnsä ulkoministeriön valtiosihteerinä. Pääoppositiopuolue ilmoitti kannattavansa EY-jäsenyyden hakemista. Spekulaatiot Suomen mahdollisesta jäsenhakemuksesta kasvoivat entisestään, kun Esko Aho ensimmäisenä Suomen pääministerinä teki virallisen vierailun Euroopan yhteisöön.

Suomi ehdotti Neuvostoliitolle, että käynnistettäisiin keskustelut yya-sopimuksen uudistamisesta. Neuvostoliitto hyväksyi ehdotuksen. Suomi vahvisti suhteitaan Baltian maihin: suurlähettiläät nimitettiin ja tilapäiset lähetystöt avattiin Tallinnassa, Riiassa ja Vilnassa.

Lokakuu

Suomen taloustilanne kärjistyi. Työttömyys kasvoi nopeasti. Pankkien tilanne heikkeni, ja korot nousivat. Devalvaatiopuheet voimistuivat.

3. lokakuuta – Arviolta 25 000–40 000 ihmistä osallistui Helsingissä palkansaajakeskusjärjestöjen järjestämään, hallituksen ja työnantajajärjestöjen politiikkaa vastustaneeseen suurmielenosoitukseen.
25. lokakuuta – Merivoimat karkotti sotaharjoitusten yhteydessä Suomen aluevesillä liikkuneen sukellusveneen varoituspommeilla.

Marraskuu

Suomen markka devalvoitiin 14 prosentilla. Päätös tehtiin pakon edessä, kun markkaa ei pystytty enää puolustamaan. Päätös merkitsi lähes kymmenen vuotta harjoitetun vakaan markan politiikan päättymistä. Pääministeri Esko Ahon hallitus päätti kuitenkin jatkaa, vaikka hallituksen ero näytti devalvaation jälkeen todennäköiseltä.

Boris Jeltsinin asema Neuvostoliitossa vahvistui. Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät yhteisymmärrykseen yya-sopimuksen uudistamisesta. Sopimus oli tarkoitus käsitellä molempien maiden parlamenteissa ja saada voimaan vuoden 1992 alusta.

Joulukuu

Aho kävi Lontoossa ja kertoi toivovansa, että Suomen mahdollinen EY-jäsenhakemus käsiteltäisiin yhtä aikaa Itävallan ja Ruotsin kanssa. Nämä olivat jo hakemuksensa jättäneet. EY piti huippukokouksen Maastrichtissä ja päätti aloittaa uusien tarjokkaiden kanssa jäsenyysneuvottelut vuoden 1992 aikana. Alkuperäisessä, puheenjohtajamaa Hollannin valmistelemassa esityksessä mainittiin nimeltä Ruotsi ja Itävalta, mutta lopullisesta päätöslauselmasta valtioiden nimet oli poistettu.

EY pääsi sopuun myös syvenemisestä eli sisäisen yhteistyön tiivistämisestä. Tavoitteeksi asetettiin yhteisen rahan ja keskuspankin perustaminen 1990-luvun aikana.

Suomessa EY-keskustelu sai lisää vauhtia. Jäsenyyden hakemista alettiin pitää jo selvänä, mutta presidentti Koivisto ja pääministeri Aho pitivät korttinsa piilossa. Muodollisesti odotettiin Ahtisaaren raporttia jäsenyyden eduista ja haitoista. Devalvaation jälkeen Suomen talouden huono maine kiiri kaikkialle Eurooppaan – ja taloustilanne heikkeni entisestään.

Neuvostoliitossa syntyi vakava sisäinen kriisi, kun Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän johtajat tekivät päätöksen Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) perustamisesta. Gorbatšov yritti torpedoida Jeltsinin johtaman hankkeen, mutta lopulta tämä kiista sinetöi Neuvostoliiton hajoamisen joulukuun lopulla. Gorbatšov erosi tehtävistään. Yhdysvallat ja Euroopan yhteisö tunnustivat Venäjän Neuvostoliiton seuraajavaltioksi. Samalla todettiin, että Venäjä perisi Neuvostoliiton pysyvän jäsenen paikan YK:n turvallisuusneuvostossa.

Myös Suomi tunnusti Venäjän itsenäisyyden ja Venäjän aseman Neuvostoliiton seuraajavaltiona. Yhteisesti todettiin, että tekeillä ollut Neuvostoliitto-sopimus raukeaa ja neuvottelut uudesta sopimuksesta aloitetaan Venäjän kanssa.

Additional Hints (No hints available.)



Advertising with Us

Inventory

There are no Trackables in this cache.

View past Trackables

What are Trackable Items?