Suomen itsenäisyyden vuodet *1967* Mystery Cache
Suomen itsenäisyyden vuodet *1967*
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa
"Suomen itsenäisyyden vuodet"-kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön.
Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä.
Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä.
Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna.
Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Vuonna 1967 Suomi juhli itsenäisyyden 50-vuotisjuhliaan. Puolivälissä siis mennään tämän sarjan osalta mutta vielä on vuotta jäljellä!
Vuosi 1967 ei ollut maailmanlaajuisesti mikään kovin stabiili vuosi vaan sotatoimia nähtiin eri puolella palloa. Vietnamin sota oli käynyt kiivaana jo pidemmän aikaa ja lähi-idässä sodittiin Kuuden päivän sota arabivaltioiden liittouman ja Israelin välillä.
Lappeenrannan, Lappeen ja Lauritsalan kuntaliitos toteutui uudenvuodenpäivänä 1967.
Sodanjälkeisen ajan jälkeen lappeenrantalaisten palattua evakosta ja luovutetuilta alueilta siirtyneiden karjalaisten osan jäätyä Lappeenrantaan kovia kokeneen kaupungin alueellinen painoarvo oli ratkaisevasti muuttunut. Aluekeskuksen muuttuminen lääninkeskukseksi oli uuden valtakunnanrajan vuoksi alkanut ja se ilmeni eräänlaisina muutospyrintöinä sekä Lappeenrannassa että sen tuntumassa, lähinnä Lappeen puolella.
Ensimmäisen kerran uutta alueliitoshanketta käsiteltiin 1955 Uus-Lavolan ja Rutolan kylien liittämisestä Lappeenrannan kaupunkiin. Käsittelyn asteelle se sitten toistaiseksi jäikin.
Koko Lappeenrannan seudun, eli kaupungin, Lauritsalan kauppalan ja Lappeen kunnan alueellinen suunnittelu oli kuitenkin tullut ajankohtaiseksi. Alueelle laadittiin 1950-luvun alussa yleiskaavaa. Yleiskaava oli nähty välttämättömäksi hallinnolliseksi välineeksi kaavoitus- ja liikennejärjestelyjen ohjaamiseksi.
Yleiskaavan pohjalta kaupunginhallitus ehdotti Lappeenrantaan siirrettäväksi Lappeen ja Taipalsaaren kuntien alueelta runsaan 10 neliökilometrin suuruiset alueen, joiden painopiste oli kaupungin länsi- ja eteläpuolella. Alueella oli ollut rakennuskielto, mutta kyliä oli rakennettu sodanjälkeisenä rakennuskautena poikkeusluvanvaraisesti. Nyt näille alueille oli laadittu rakennussuunnitelmaa, jonka mukaan ne tultaisiin rakentamaan kaupunkimaisesti omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloalueiksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esitetyt alueliitokset, mutta päätöksen jälkeen asia hautautui aina vuoden 1960 kevättalveen asti, jollon valtuuston vasemmistoryhmien taholta sitä ryhdyttiin uudelleen kiirehtimään.
Vasemmistoryhmät uusivat valtuustoaloitteen syksyllä 1961 tähdentämällä asian tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Aloitteessa viitattiin erityisesti Uus-Lavolan asukkaisiin, jotka kävivät työssä Lappeenrannassa ja tarvitsivat siten paremmat liikenneyhteydet kaupunkiin. Aloitteen pohjalta kaupunginhallitus antoi toimistoinsinööri Yrjö O. Niemisen tehtäväksi laatia selvityksen suunniteltua alueliitosta varten.
Niemisen vuonna 1962 valmistuneen selvityksen mukaan kyseeseen tulisi kaikkiaan 37,1 km² suuruisen maa-alan liittäminen Lappeenrantaan. Uudet alueet olivat ehdotuksen mukaan lännessä Lappeen kunnassa liitettävät Kourulan, Lavolan, Mantolan ja Skinnarilan kylät ja näiden lisäksi osia Kauskilan, Olkkolan, Rutolan ja Tapa-Vainolan kylistä. Armilan, Karkkolan ja Kourulanmäen kylistä liitettävillä tiluksilla oli määrä laajentaa kaupungin alueita etelässä. Mikonsaarta sekä Taipalsaaren kunnasta Kuivanketveleen ja Kuivinsaaren saaria esitettiin myös liitettäväksi Lappeenrantaan.
Kaupunginhallituksen käsitellessä selvitystä nostettiin esiin myös Lauritsalankin käsittävä suurkunta-ajatus. Niinpä kaupunginhallitus päätti äänin 4-3 esittää valtuustolle, ettei Niemisen esityksen mukaista liitosta tehtäisi, vaan ryhdyttäisiin tutkimaan mahdollisuuksia Lappeenrannan, Lauritsalan ja Lappeen liitoshanketta. Tämä asia pysyi tärkeimpänä ja keskustelluimpana kunnallisena kysymyksenä osapuolikunnissa kolmen vuoden ajan. Kuten arvata saattaa, Lappee ja Lauritsala eivät olleet näistä kaavailuista poikkeuksetta innoissaan, Lappeenrannan hamutessa ympäriltään lisätilaa.
Marraskuussa 1965 sisäasianministeriö määräsi yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Pystysen Tampereen yliopistosta toimittamaan lain edellyttämän selvityksen Lappeenrannan ja sen lähinaapureiden välisistä alueliitoksista. Selvitystyön pohjana olivat Niemisen selvitys sekä kuntien jättämät lausunnot. Pystysen tuli laatia selvitys tarpeesta ja mahdollisuuksista Lappeenrannan kaupungin, Lauritsalan kauppalan ja Lappeen kunnan yhdistämiseen sekä muista kunnallisen jaoituksen muutoksista, mitkä tällöin ehkä olisivat tarpeen.
Pystysen selvitystyö valmistui maaliskuun lopulla 1966 ja se lähti kuntiin tarkastelu- ja lausuntokierrokselle.
Pystynen esitti "Suur-Lappeenrannan" perustamiselle seuraavanlaiset perustelut:
- Lappeenrannan kaupungin alue oli riittämätön.
- Yhdyskuntasuunnittelun ja tarkoituksenmukaisen yhdyskuntarakentamisen kannalta kaupungin lisäaluetarve oli kiireellinen.
- Lappeenrannan alkuperäinen suppean liitoksen esitys ratkaisisi ongelman vain tilapäisesti.
- Lappeen kunnalle suppeampikin liitos aiheuttaisi kohtuuttomia rasituksia. Siksi Lappeen kunta olisi säilytettävä koskemattomana tai liitettävä kaupunkiin sellaisenaan.
- Liitettäessä vain Lappeen kunta kaupunkiin Lauritsalan kauppala jäisi kokonaan kaupungin rajojen sisäpuolelle, mitä ei voisi pitää hyväksyttävänä.
- Lappeenrannan kaupungin ja Lauritsalan kauppalan yhtenäisyys ja sosiologinen yhdyskunta muodostivat kokonaisuuden, jossa hallinnollisella rajalla ei ole havaittavissa yhdyskuntaa kahtia jakavan rajan luonnetta.
Ehdotus herätti vastustusta ja voimakasta kritiikkiä Lappeen ja Lauritsalan kunnissa. Lauritsalan kauppalavaltuusto hylkäsi Pystysen ehdotuksen äänin 23-9. Lappeenranta tuki vahvasti yhdistymistä niin vuoden 1966 helmikuussa kuin toukokuussakin.
Kunnallispolittisilla pyristelyillä oli lopulta vain vähän vaikutusta, sillä valtioneuvoston päätöksellä kesäkuun 29. 1966 Lauritsalan kauppalan ja Lappeen kunnan alueet oli määrä siirtää 1.1.1967 lähtien Lappeenrannan kaupunkiin. Lauritsala ja Lappee valittivat ratkaisusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Turhaa oli sekin pyristely, sillä 15.9.1966 KHO langetti päätöksen, jossa todettiin, että luonnollisen ja säännöllisen laajenemisensi turvatakseen Lappeenranta tarvitsi lisää alueita, jonka saamiseen oli perusteita käyttää näinkin laajaa kuntaliitosta, kunnallisesta jaoituksesta annetun lain 2. ja 3. pykälän nojalla.
Alueltaan ahtaasta, esikaupunkiasutuksen ja Lauritsalan kauppalan rakoittamasta Lappeenrannasta tuli vuoden 1967 vaihteessa pinta-alaltaan maamme suurin kaupunki, alaltaan siis suurkaupunki, joka idässä rajoittui suurvaltaan.
Muita Suomessa vuoden 1967 alussa toteutuneita kuntaliitoksia:
- Angelniemi Halikkoon
- Maaria Turkuun
- Paraisten maalaiskunta Paraisten kauppalaan
- Porin maalaiskunta Porin kaupunkiin
- Uskelan kunta Salon kaupunkiin
- Vanajan kunta suurimmaksi osaksi Hämeenlinnan kaupunkiin ja pikku rippeitä ympäryskuntiin
Muita tapahtumia vuonna 1967:
- Inarin kuntaan avattiin Raja-Joosepin rajanylityspaikka helpottamaan liikennettä Murmanskin ja Pohjois-Suomen välillä
- Kirjapainolakko 8.3 - 29.3 keskeytti kaikkien sanoma- ja aikakauslehtien ilmestymisen.
- Fredi edusti Suomea Wienin Euroviisuissa kappaleella "Varjoon - suojaan". Nollille ei jääty.
- Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden täyttö alkoi.
- Hämeenlinnaan valmistui Ahveniston moottorirata.
- Eila Hiltusen tekemä Sibelius-monumentti paljastettiin Helsingin Töölössä Sibeliuksen puistossa.
- Rahapolitiikassa devalvaatio oli oman valuutan myötä yksi vaihtoehto kilpailukyvyn parantamiseksi - toisin kuin esimerkiksi tänä päivänä. Lokakuussa 1967 Suomen markka devalvoitiin 31,25%.
- Äänioikeusikärajaa laskettiin 21 vuodesta 20 vuoteen
HC-kätköilijät löytänevät purkin jo pelkästään parkkipaikka-waypointien perusteella haarukoiden 
Kätkön koordinaatit saat kuitenkin myös selville, kun täydennät alla olevan tekstin.
Jos halusi vuonna 1967 matkata tämän kätkön sijaintipaikalle kaupungista päin, olisi päässyt kulkemaan Pappilanniemen ja Pienen Lamposaaren välisellä lossilla. Luukkaansalmen sillan valmistuminen teki lossin tarpeettomaksi. Sillalta avautuu upeat maisemat suomalaiseen järviluontoon.
Itään päin katsellessa sillalta näkee Saimaan kanavan pään. Saimaan kanavan Venäjän puoleinen osahan on vuokrattu Suomelle, nykyinen vuokrasopimus loppuu vuonna 206A.
Länsipuolelta näkyy paikallista sellu- ja paperiteollisuutta (aktiivisten sellunkuivauskoneiden määrä + aktiivisten paperikoneiden määrä: B) ja pilkottaahan siellä myös vuonna 201C valmistunut biojalostamo.
Kaukaisuudessa siintävät Muukon tuulivoimalat, joita on tällä hetkellä D kappaletta.
Silta valmistui vuonna 198E ja sen pituus on 4F3 metriä ja alituskorkeus 2G metriä.
Vuoden 1967 kuntaliitosten jälkeen suur-Lappeenranta on jatkanut kasvamistaan, ja kuntaan ovat liittyneet Nuijamaa (198H), Joutseno (200I) ja Ylämaa (201J).
N61° 0G. ( C x D x F x G - B )
E028° 1C. ( E x H x I + A x A + J )
Tarkasta ratkaisusi. Kätkön talvilöydettävyydestä en uskalla takeita antaa, mutta ei se ihan pikkulumen alle vielä hautaudu.
Additional Hints
(Decrypt)
xbybffn