Euran100helmeä - Kauttuan Ruukinpuisto Multi-cache
Euran100helmeä - Kauttuan Ruukinpuisto
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(other)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Multikätkö Kauttuan Ruukinpuiston idyllisissä maisemissa johdattaa kätköilijän Ruukinpuiston sydämessä sijaitsevien rakennusten ja muiden kohteiden äärelle.
Kauttuan Ruukinpuisto on idyllinen ruukkimiljöö, jonka historia alkaa rautaruukin perustamisesta vuonna 1689. Kauttuan Rautaruukki oli toiminnassa aina vuoteen 1906 asti, jonka jälkeen alueelle perustettiin paperitehdas, joka on toiminnassa edelleen. Kauttuan Ruukinpuiston alueelle on tyypillistä ajallisesti kerroksellinen arkkitehtuuri.
Vanhinta rakennuskantaa edustaa Sepäntien idylliset vasaraseppien asuinhuoneistot, sekä vanha ruukinkartano. Alueen uusinta rakennuskantaa ovat Alvar Aallon suunnittelemat, kansainvälisestikin merkittävät rakennukset. Lehtevän ruukinraitin varrella sijaitsevat 1800-luvun alussa rakennetut vasaraseppien punaiset tuvat, sekä ruukin työntekijöiden asuinrakennukset: Tallinmäeltä päin lueteltuna Pitkä rivi, Grönroos, Fleming, Vanha rivi ja Uusi rivi. Rakennukset loivat Kauttuan työväenasunnoille esikuvan, jonka mukaan tiloja kartutettiin seuraavan vuosisadan alkuun asti. Grönroosin ja Flemingin lähes neliömäiset pohjaratkaisut jäivät poikkeuksiksi, ja Sepäntien tulevat rakennusten pituus määräytyi jatkossa tarpeen mukaan. Vertailtaessa Suomen muihin ruukkeihin, Sepäntien työväen asunnot olivat suhteellisen tilavia ja hyvin perustettuja. Rakennukset ovat edelleen asuinkäytössä.
Alvar Aallon suunnittelema terassitalo (joka näkyy Sepäntielle punaisten talojen takana) on vuonna 1938 valmistunut moderni funktionalistista tyylisuuntaa edustava rakennus. Terassitalo edustaa omaa rinteeseen sijoitettua porrasmaista tyyppiä, jossa katto muodostaa ylemmän kerroksen laajan ulko-oleskelutilan, kattoterassin. Sillä on historiallinen tausta Välimeren piirin arkkitehtuurissa, jota Aalto ihaili ja josta hän sai innoituksensa rakennuksen muotoon ja julkisivuun. Lisäksi jokaiseen asuntoon on kulku maan tasalta, ja luonnonvalo pääsee asuntoihin kolmesta ilmansuunnasta. Rakennus on valmistunut paperitehtaan toimihenkilöstön asuinhuoneiksi, ja rakennus on edelleen asuinkäytössä.
Ruukinpuiston sydämessä sijaitsee myös Villa Aalto, joka on alun perin paperitehtaan naimattomille virkailijanaisille suunniteltu asuntola, jossa oli 12 samanlaista asuinhuonetta ja avotakalla varustettu yhteinen olohuone. Tipulaksi aikoinaan kutsuttu rakennus on pohjakaavaltaan neliömäinen ja pyramidikattoinen rakennus. Myös Varkaudenmäen asuinalueen omakotitaloista neljä tiedetään Aallon suunnittelemiksi.
Alueen keskuksena olevan Tallinmäen rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Ne palvelivat teollisen tuotannon ohella toimivaa mittavaa maataloutta. Lisäksi niissä oli tuotannolle tarpeellisia aputiloja, kuten ratasvaja, verstaita ja palokunnan varasto. Nykyisin Tallinmäki toimii tapahtuma-aukiona, ja mm. aukion ylälaidalla sijaitseva valjastalli kesäisin näyttelytilana.
Anders Henrik Falck rakennutti uuden ruukinkartanon, nykyisen Kauttuan Klubin vuonna 1802, jota laajennettiin kahdella siivellä vuonna 1824. Rakennus edustaa Ruotsiin 1800-luvun alussa levinnyttä uusklassista rakennustyyliä. Kauttuan kustavilaiseen uusklassismiin liittyvä päärakennus edustaa yksinkertaisella tavalla suuntauksen pyrkimystä pelkistettyihin ja suoralinjaisiin rakennuskappaleisiin. Rakennuksesta puuttuu tyylisuunnalle tyypilliset keskilinjat korostukset, kuten pylväät. Ajalleen tyypillisesti omistajan asuinrakennus erottui työläisten rakennuksista vaalealla värillään. Kartano oli yhdyskunnan keskus, ja sen ikkunasta näkyivät kosken partaalla sijainneet pajat. Nykyisin pajoista on jäljellä enää vain Klubin takapihalla sijaitseva lietso. Falckin uusi, mittava ja arkkitehtonisesti edustava rakennus nosti Kauttuan ruukin läehmmäksi eteläisen rannikkoseudun johtavien ruukkien ympäristökulttuurin tasoa. Rakennuksen toteutti todennäköisesti rakennusmestari Johan Packalin. Kartanon kummitustarina, Valkea neito, on myös peräisin Falckin ajoilta. Ruukinpatruunan kerrotaan ahdistelleen kartanossa asunutta kotiopettajatarta, joka pakeni Falckia, hyppäsi ikkunasta ja menehtyi. Falckin huhuttiin haudanneen naisen Klubin kivijalkaan, josta hänet myöhemmin olisi siirretty haudattavaksi Euran hautausmaalle. Tarinasta on monia verisoita, kuten kummitustarinoista usein tapana onkin. Kartanorakennus muutettiin paperitehtaan konttoriksi 1910-luvulla, ja 1940-luvulla rakennus siirtyi klubi-käyttöön. Ruukin kellotapuli on 1820-30-luvuilta. Alosa oli päärakennuksen halkovaja. Tuntikello ja siihen liittyvä soittokello ovat edelleen käyttökunnossa. Minuuttiviisari on lisätty kelloon myöhemmin. Kauttuan Klubilla toimii edelleen ravintolana ja hotellina. Sen omistaa edelleen A. Ahlström Oy.
Additional Hints
(Decrypt)
zntarrggv