Nykyinen Lauhianmäen hautausmaa rakennettiin 1890-luvun alussa rautakautisen kalmiston päälle. Kun tämä vahinko huomattiin, oli jo liian myöhästä, ja vanha kalmisto tuhoutui. Joitakin esihistoriallisia hautoja ehdittiin kuitenkin tutkia ja ne osoittautuivat viikinkiaikaisiksi. Alueelta on löydetty myös muuten Eurassa harvinaisia roomalaisen rautakauden (0 – 499 jaa.) ja kansainvaellusajan (400 – 550 jaa.) esineitä. Lauhianmäen rautakautiseen kalmistoon haudattiin ihmisiä noin 0–1000 jaa.
Kustaa Killinen inventoi Euran muinaisjäännöksiä 1870-luvulla ja silloin hän tutki myös Lauhianmäkeä. Killinen kertoi, että mäki oli täynnä Käräjämäelläkin havaittuja hautakuoppia ja että se oli täysin koskematon. Hautakuopanteiden lukumääräksi hän laski 200.
Nykyisin hautausmaan arvo liittyy sen käyttötarkoitukseen, mutta myös maisemalliseen asemaan, sillä se on pysynyt jokseenkin muuttumattomana rautakaudelta lähtien.
Lauhianmäelle on haudattu mm. tunnettu euralainen kuvataiteilija ja kulttuurivaikuttaja Jalmari Karhula.