Muodostumisen jälkeen kallioita ovat murjoneet ja muokanneet useat jääkaudet, jotka ovat tasoittaneet ja madaltaneet muotoja. Maanpinnan alapuolella kalliota kuitenkin riittää. Syvimmillään kallio jatkuu Keski-Suomessa 65 kilometrin syvyyteen. Repoveden kansallispuiston kalliot muodostuvat pääasiassa mikroliini-graniitista ja rapakivestä. Alueen kalliomuodot ovat poikkeuksellisen voimakaspiirteistä ja täältä löytyy useita kymmenien metrien korkuisia jyrkänteitä ja luolamuodostumia. Jyrkänteet ovat Suomen suurimpia ja ne ovatkin kiipeilijöiden suosiossa.
Katajavuoren laelle kiivetään jyrkkiä portaita pitkin, mutta kipuaminen palkitaan hienoilla maisemilla. Portaita kiivetessä voit ihailla suomalaista kallioperää Katajavuoren paikoin lähes pystysuoralla rinteellä.
Kätkö sijaitsee Repoveden kansallispuistossa noin viiden kilometrin pituisen Ketunlenkin varrella. Lisätietoja kansallispuistosta löydät Metsähallituksen Luontoon.fi- palvelusta.
Geokätkö on osa Repovesiten geokätköilyreittiä. Repovesitie johdattaa sinut kansallispuiston huikeista maisemista Verlan maailmanperintökohteelle. Kätkösarjaan kuuluu yhteensä kymmenen aloittelevallekin etsijälle sopivaa geokätköä. Sarjan yhdeksästä kätköstä löydät vinkkinumerot, joiden avulla löydät Verlan maailmanperintöalueen tuntumassa sijaitsevan Repovesitien aarteen.
Puun vuosirenkaissa näkyy puun elämä ja historia kaikkine hyvine kasvuvuosineen sekä puun kohtaamat haastavammat ajat. Samalla vuosirenkaat muodostavat nykyisen puun rungon, joka kannattelee kukoistavaa latvusta. Repovesitie esittelee muutamia Repovesi-Verlan alueen vuosirenkaina toimivia historiallisia paikkoja aina miljardien vuosien takaa lähihistoriaan.
Reitin ehtii kiertämään päivässäkin, mutta parhaimman kokemuksen saat varaamalla kiertämiseen vähintään pari päivää. Reitin varrella on lukuisia kiinnostavia nähtävyyksiä ja niiden parissa vierähtää helposti enemmänkin aikaa.