Kätköä etsiessäsi voit samalla tutustua Pisan ja Leipeen hiljaisiin kyliin sekä Pisajärven kauniisiin maisemiin.
Pisavaaran luonnonpuisto on yksi Suomen luonnonpuistoista ja yksi Euroopan tiukimmin suojelluista luonnonsuojelualueista. Luonnonpuisto on perustettu vuonna 1938 ja on kooltaan noin 5 000 hehtaaria. Puisto sijaitsee Rovaniemen ja Tervolan kuntien alueella.
Kaikki liikkuminen Pisavaaran luonnonpuistossa ilman kirjallista lupaa on kielletty. Samoin kiellettyä on ajoneuvojen käyttö ja ilma-aluksilla laskeutuminen. Poronhoitoon liittyvä toiminta on sallittua vain erillisluvalla. Myöskään puiston ulkopuolella ammutun, mutta sinne paenneen riistaeläimen noutaminen ei ole sallittua ilman erillistä lupaa.
Pisavaara on eteläisen Lapin korkein vaara, sen korkein huippu, Liljalaki, kohoaa 262 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vaaran eteläosan itä-länsisuunnassa halkaisevan Vähäloman kurun paikoin pystysuorat seinämät kohoavat kymmeniä metrejä kanjonin pohjalta.
Pisavaaran luonto on ainutlaatuista ja Peräpohjolan alueelle poikkeuksellisen erämaista. Alue on enimmäkseen kuusi- tai mäntyvaltaista kangasmetsää, mutta alueella on myös pieniä lehtoja, soita, myrskytuhoja, ja sekä tuoreita että muinaisia metsäpaloalueita. Suojelualueen reunoilla on laajempia soita. Lahopuuta ja kelottuneita runkoja on maastossa runsaasti. Pisavaaran luonnonpuistosta annetun lain mukaan alue "on perustettu edustavien Etelä-Lapin vaara-alueen metsien ja niiden eliöstön säilyttämiseksi ensisijaisesti tieteellistä tutkimusta varten". Valtavat männyt ja kelohongat voivat olla usean kuutiometrin kokoisia. Puroja virtaa alas puuttomilta kivirakoilta. Alueelta on löydetty harvinaisia sieniä, hyönteisiä ja kääpiä. Vanhoissa metsissä viihtyvä lintulajisto on Pisavaarassa runsaampi kuin muualla lähikunnissa (Lähde Wikipedia).