Suomen itsenäisyyden vuodet *1929* Traditional Geocache
Thymallus Thymallus: Cache archived.
Suomen itsenäisyyden vuodet *1929*
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa
Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
”Ei ole Vuoksen voittanutta, ylikäynyttä Imatran.” Tämä on yksi tunnetuimpia, jollei tunnetuin, "slogan" jonka kaikki tietävät Imatrasta. Näin on kirjoitettu meidän kansalliseepoksessamme Kalevalassa.
Jääkaudella, noin 5 700 vuotta sitten, suunnattomat jäämassat painoivat maanpintaa alaspäin. Sulavan jäänreunan eteen syntyivät Salpausselkien suuret reunamuodostumat, harjumaiset soraselänteet, jotka ovat Suomen ainoa avaruuteen näkyvä geologinen muodostuma. Kun jään painosta vapautunut maa kohosi ja kallistui, Saimaan vedet ohjautuivat Salpausselkää vasten ja mursivat harjun. Saimaa kuohui leveänä koskena kuivalle maalle ja tulviva vesi alkoi etsiä tietään Suomenlahteen ja Laatokkaan. Saimaan pinta aleni noin kolme metriä.
Imatrankoski on suurin Vuoksen koskista. Tämän ohella Vuoksen merkittäviä koskia olivat Vallinkoski, ”Pikku Imatra” ja Tainionkoski. Suurin osa Vuoksen koskista sijaitsi yläjuoksulla ensimmäisten 25 kilometrin matkalla. Imatran kaupungin alueella, missä Vuoksi kulkee noin 13 kilometriä, merkittäviä koskia oli yhdeksän.
1800-luvun lopulla alkoivat yhtiöt ostaa maata talonpojilta Vuoksen varrelta ajatuksenaan alkaa tuottaa sähköä Vuoksen voimalla. Tornator Oy alkoi rakentaa Tainionkosken rannalle lankarullatehdasta, puuhiomoa ja paperitehdasta vuonna 1895. Merkittävimmän muutoksen Vuoksen maisemaan toi kuitenkin Vuoksen patoaminen ja Suomen suurimman vesivoimalaitoksen rakentaminen. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1922 ja voimala vihittiin käyttöön 25. toukokuuta 1929. Tällöin kosken uoma oli ensimmäisen kerran kuivana. Imatrankosken padon yläpuolella Vuoksen vedenpinta nousi ja monet ylävirran koskista rauhoittuivat.
Padosta huolimatta kuohuja haluttiin silti ihailla, joten padon valmistumisen jälkeen alettiin järjestää Imatrankoskessa erilaisia koskinäytöksiä, jotka ovat jatkuneet näihin päiviin asti.
Muita tapahtumia Suomessa vuonna 1929:
* 15. tammikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander ja kuningas Kristian X avasivat Suomen ja Tanskan välisen puhelinlinjan.
* 16. tammikuuta – Presidentti Relander ja kuningas Haakon VII avasivat Suomen ja Norjan välisen puhelinlinjan.
* 20. tammikuuta – Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin.
* 13. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi uuden avioliittolain, jolla lakkautettiin miehen oikeus hallita vaimonsa omaisuutta ja edustaa vaimoaan oikeuden ja muiden viranomaisten edessä.
* 7. syyskuuta – Höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi Näsijärvellä Tampereen edustalla, 133–138 kuollutta.
* 16. marraskuuta – Kommunistien hallitsema Suomen Ammattijärjestö julisti yleislakon osoittaakseen lojaaliutta Tammisaaren ”yliopiston” eli pakkotyölaitoksen vankien aloittamalle syömälakolle. Lakko kuivui kuitenkin nopeasti kokoon, koska siihen osallistui vain 5-10 prosenttia työläisistä, ja nämäkin palasivat vapaaehtoisesti työpaikoilleen seuraavana päivänä.
* Lapuan liike muodostettiin.
Purkkia ei saatu sijoitettua saturaatiosäännösten vuoksi lähelle Imatrankosken patoa, joten se sijaitsee nyt sitten täällä.
Additional Hints
(Decrypt)
Xhhfv