Meistä tuli tämän tutun ja niin rakkaan Nilakan ranta asukkeja niin heti iski Pet-putkilo ripuli, joten ei auttanut muu kuin lähteä niitä kylvämään pitkin Nilakkaa.
Kaikki kätköt ovat talvi löydettäviä ja eivätkä sisällä mitään kommervenkkejä.
Kätköt toivotaan haettavan vesistön kautta vaikka muutama purkki onkin mantereen puolella.
Vesille saa mennä kätköttäjän mökkirannasta kunhan noudattaa siisteyttä ja järjestystä.
Koordinaatit waypointtina.
Tarvittaessa saa lisätietoa vesikulkupeleistä. Mökillä myös tallentava kameravalvonta.
OMA KYNÄ MUKAAN.
Nilakka on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi Pielaveden, Keiteleen ja Tervon kuntien alueella Pohjois-Savossa. Järven pinta-ala on 168 km² ja pinnankorkeus 102,3 m merenpinnan yläpuolella.Nilakka saa vetensä pääasiassa koillisesta samassa tasossa sijaitsevasta Pielavedestä Säviänvirran kautta. Nilakan pääselän luoteispuolella Keiteleen alueella sijaitsee kapea ja pitkä Vuonamonlahti, johon pohjoisesta laskee Sulkavanjoki ja Kangasjoki. Lisäksi järveen laskee lännestä Koutajoki. Nilakasta vedet laskevat etelässä Äyskosken ja Kolun kanavan kautta Iisveden Rasvankiin.
Nilakka on luode–kaakkosuunnassa yli 40 km pitkä ja keskiosistaan yli 10 km leveä. Saaria, joita Nilakassa on noin 170, on vähän verrattuna esimerkiksi pohjoisempana sijaitsevaan Pielaveteen. Eniten saaria on järven eteläosissa, niistä mainittavia ovat Elosaari, Kaija ja Inginsaari. Suurimmat järvenselät ovat Nilakan pääselkä, koillisosan Pieni-Nilakka sekä eteläosan Tukiaisselkä. Luoteessa 19 km pitkän Vuonamonlahden rannalla sijaitsee Keiteleen kirkonkylä. Järvi on suomalaiseksi suurjärveksi varsin matala, keskisyvyys on vain 4,86 m ja suurin mitattu syvyys hieman yli 21 m. Rantaviivaa on 357 km.
Lähde: wikipedia