Skip to content

Suomen itsenäisyyden vuodet *1928* Traditional Geocache

Hidden : 1/18/2017
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
2.5 out of 5

Size: Size:   micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön.




Kätköt on helppoja tradeja ja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! Tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli Kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.


Paikallishistoriaa

Linnankosken upea puinen voimalaitos puretaan vuonna 1928.



Voimalaitos oli 107m pitkä, ja 20m leveä ja kokonaan puurakenteinen. Hatarat seinät oli vuorattu laudoilla eikä niissä ollut eristyksiä. Lautojen välistä paistoi aurinko, ja talvella konesalissa saatiin lakaista lunta. Jopa turbiinikammiot olivat puusta. Päätymuuri ja ylävirran puoleinen tukimuuri olivat kiveä. Neljä korkeaa tornia hallitsivat ulkonäköä.

Rakennus purettiin turbiinitasoa myöten. Vuoksen altaan vesi nostettiin uuteen korkeuteensa ja voimalaitoksen rauniot peittyivät syvyyksiin. Voidaanpa siis sanoa, että laitos on suurimmaksi osaksi vieläkin siellä. Se on saanut uuden elämän lukuisten vesielävien yhdyskuntana. Sukeltajille tämä on nykyisin erinomainen harjoittelukohde. Purkin kohdalta katso Vuokseen päin, näet vettä, mutta kyllä laitos siellä on. Alle 180cm:nen voi tarvia apuvälinettä.

laitos



Linnankosken voimalaitos rakennettiin vuonna 1900. Vuodet 1901-1915 voimala seisoi. Vuodesta 1915 purkamiseensa saakka voimala toimitti sähköä Vuoksenniskan läheisyyteen rakennetulle sulatolle. Lisätietoa kirjassa: "Linnankosken voimalaitos. Sukellus menneisyyteen."

Viipurin Reipas voitti jääkiekon ensimmäisen Suomen mestaruuden.

Vuoden 1928 tapahtumia.

Eduskunta hyväksyy uuden valtiopäiväjärjestyksen.

Aikaisempi oli vuodelta 1906.

Isoveli valvoo jo.


Suomen Työnantajain liitto palkkasi entisen poliisin hoitamaan työläiskortistoa ja heistä kerättyjä poliittia tietoja.

Suomenkieliset ylioppilaat vaativat yliopiston suomalaistamista.


Suomenkielisten opiskelijoiden määrä oli ylittänyt ruotsinkielisten määrän jo vuosisadan vaihteessa, mutta ruotsi oli säilynyt pääasiallisena opetuskielenä vielä sen jälkeenkin. Suomenmieliset tiedemiehet kannattivat opiskelijoiden vaateita.

Helsingissä avattiin Suomen ensimmäiset mainosmessut huhtikuussa.


Suomen kuvalehti järjesti kilpailun suomenkielisen sanan löytämiseksi reklaami-sanalle. Kilpailun voitti sana mainos.

Radion toiminta laajenee.


Lahden radioasema vihittiin käyttöön.
Ensimmäinen Suomen radiolle tehty sävellys: Erkki Melartinin Divertimento, sai ensiesityksensä
Big Benin lyönnit kuultiin ensimmäisen kerran radiossa.

Ensimmäisenä suomalaisnaisena professorin arvonimen sai Lucina Hagman.

Hän oli muun muassa tyttöjen ja poikien yhteiskoulujen puolustaja.

Lisäksi.

Kesäkuussa alkoi yli kymmenen kuukautta kestänyt satamalakko.
Akseli Gallen-Kallelan freskot paljastettiin kansallismuseossa.
Mika Waltarin esikoisteos "Suuri illusioni" ilmestyi.
Suomesta vedettiin merenalainen puhelinkaapeli Ruotsiin
Suomessa oli 239 elokuvateatteria.
Ensimmäinen Mikki Hiiri -elokuva Höyrylaiva Ville sai ensiesityksensä.
Alexander Fleming keksi penisilliinin St. Maryn sairaalassa Lontoossa.



Olympiavuosi 1928.

Urheiluhullulle kansalle sataa jälleen mitaleita.

Talviolympialaiset


2 kultaa, 2 hopeaa, 1 pronssi.
Pikaluistelija Clas Thunberg saavuttamat mitalit
Olympialaiset 1924-28
- 5 kultaa, 1 hopea, 1 pronssi
MM-kilpailut 1923-31
- 5 kultaa, 1 hopea, 1 pronssi
EM-kilpailut 1923-31
- 4 kultaa, 3 hopea, 1 pronssi

Huippukuntoinen Clas ei osallistu vuoden 1932 olympialaisiin, kts. syy Suomen itsenäisyyden vuodet *1932* kuvauksesta.
clas


Kesäolympialaiset


8 kultaa, 8 hopeaa, 9 pronssi.
Juoksija Paavo Nurmen saavuttamat mitalit
Olympialaiset 1924-28
- 9 kultaa, 3 hopeaa

Huippukuntoinen Paavo ei osallistu vuoden 1932 olympialaisiin, , kts. syy Suomen itsenäisyyden vuodet *1932* kuvauksesta.
clas


Näin molempien tähtiurheilijoidemme olympiaura loppui vuoden 1928 olympialaisiin. Mutta eivät he vielä tässä vaiheessa tiedä sitä ja jatkavat harjoittelujaan aivan seuraaviin olympialaisiin asti.
.

Additional Hints (No hints available.)