Suomen itsenäisyyden vuodet -kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki, johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Vuoden tapahtumia
1. tammikuuta – Suomen kauppalat muutettiin kaupungeiksi. Kaupunkien lukumäärä lisääntyi 21:llä ja oli nyt 84.
16. tammikuuta − Suomen Punainen Risti aloitti 100-vuotisjuhlavuotensa vieton.
8. helmikuuta – Armi Aavikko kruunattiin Miss Suomeksi.
21. helmikuuta – Kouluhallitus julkisti kiertokirjeen, jonka nojalla tupakointi kiellettiin kaikissa oppilaille tarkoitetuissa koulutiloissa.
25. helmikuuta – Tasavallan presidentti vahvisti uuden tupakkalain, joka tuli voimaan maaliskuun alusta.
15. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Martti Miettusen hallitukselle ja nimitti SDP:n puheenjohtajan Kalevi Sorsan kokoaman uuden hallituksen.
27. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi lain, joka kielsi teräaseiden hallussapidon julkisilla paikoilla.
4. heinäkuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi Helsingin Sanomien poliittiselle pilapiirtäjälle Kari Suomalaiselle professorin arvonimen.
10. heinäkuuta – Suomessa koettiin ensimmäinen lentokonekaappaus, kun kahden henkilön kaappaama neuvostoliittolainen Aeroflotin Tupolev Tu-134 -matkustajakone laskeutui Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Väsytystaktiikan ansiosta kaappausdraama päättyi rauhallisesti kaksi päivää myöhemmin. Viranomaisten vaiteliaisuus tapauksen aikana herätti arvostelua.
1. elokuuta – Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa siirtyivät viimeisinä Suomen kuntina peruskoulujärjestelmään. Muutamat entisistä oppikouluista muutettiin väliaikaisiksi niin sanotuiksi korvaaviksi kouluiksi.
28. marraskuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnitteleman Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlarahan. Kymmenen markan arvoista rahaa lyötiin 400 000 kappaletta.
12. joulukuuta – Puhelimen käyttöönotosta Suomessa tuli kuluneeksi sata vuotta. Suomen ensimmäinen puhelin yhdisti helsinkiläisen tehtailijan Johan Nissisen konttorin ja myymälän pihan poikki.
Paikallishistoriaa
Imatran Pallo-Veikot voitti Suomen mestaruuden pesäpallossa. Hopealle sijoittui Jyväskylän Kiri ja pronssille Kouvolan Pallonlyöjät.
IPV:n voittajajoukkueeseen kuuluivat: Jarmo Lipsanen, Teijo Kytösalmi, Matti Rapo, Ilpo Kytösalmi, Vesa Lipsanen, Jorma Lippojoki, Kari Uosukainen, Pentti Lipponen, Veli-Matti Aitala, Kari Stenberg, Jouko Hujanen, Rauli Rapo. Valmentaja - Olli Kokko ja huoltaja - Lauri Oinonen.
Henkilökohtaisissa tilastoissa IPV:n pelaajat pärjäsivät seuraavasti:
Veli-Matti Aitala, lyöjätilaston 8. (1+25=26)
Ilpo Kytösalmi, etenijätilaston 2. (34)
Ilpo Kytösalmi, tehotilaston (lyödyt + tuodut) 4. (12+34=46)
IPV:n kotikenttä oli mestaruusvuonna ja aina vuoteen 1979 asti legendaarinen Maneesin kenttä Tainionkoskella. Nykyisin alueella on ratsastustalli. Maneesin kentästä:
"Imatran pesäpalloilun kehto Maneesi säilyy paikallisten pesäpallon ystävien muistoissa ainiaan. Siellä koettiin monet muistorikkaat taistelut valtakunnan ykkösjoukkueita vastaan ja usein onnistuttiin nöyryyttämään kauden mestareita Maneesin hornankattilassa. Itse asiassa se oli melkein Maneesin tavaramerkki. Siinä kaatuivat niin PalloToverit, Vimpeli kuin Sotkamokin. Lake Oinonen, Hessa Lappalainen, Enska Purovaara ja kumppanit tarjosivat usein yli kolmituhantiselle katsomolle uskomattomia hetkiä. Huippuina lopulta saavutettu ensimmäinen mitali 1973 puhumattakaan Maneesin aikakauden mestaruuksista Maneesin historian viimeisinä vuosina 1977 ja 1978. IPV oli valtakunnan huipulla." (Matti Stenberg, IPV:n kotisivu)
Kuvassa IPV:n mestaruusjoukkue, (IPV:n kotisivu)
Maneesin jälkeen, vuodesta 1979 lähtien, IPV pelasi kotiottelunsa Linnalan kentällä, Mansikkalassa, aina vuoteen 2015 asti. Sen jälkeen kotikenttänä on ollut Ukonniemen stadion, joka toimii talvisin ampumahiihtostadionina.
Kätkön boguspiste sijaitsee melko tarkalleen Maneesin pesäpallokentän syöttölautasen kohdalla.
Kätkön sijainnin saat selville selvittämällä seuraavat tiedot IPV:sta (miesten edustusjoukkue):
Suunnan kätkölle asteina saat, kun kerrot pesäpallon SM-mitaleiden määrän luvulla 37,5.
Matkan kätkölle metreissä saat, kun kerrot pesäpallon Suomen mestaruuksien lukumäärän luvulla 18,5.
Kätkön paikka on jästimisten takia vaihtunut 19.5.2018. Mikäli olet ratkaissut tehtävän ennen kyseistä päivämäärää, syötä vastauksesi uudestaan checkeriin, sillä checker antaa uuden kätkön koordinaatit. Kätkön koko on myös muuttunut mikrosta nanoon.