Matkalla Akvaariokylään, kylään veden alla, eli Hirvijärvelle, voit poimia muutaman helpon tradin. Oma kynä mukaan.
"Pääsiäisenä 1953 tulva vyöryi yli lakeuden. Lämpimät säät ja sateet olivat sulattaneet lumivaipan. Lapuanjoki ja Kyrönjoki ryöppysivät, jääpatoja räjäytettiin. Mutta veden voimaa ei pysäyttänyt mikään; kymmenien kilometrien tulvajärvi levisi pelloille, mustan mullan maa muuttui veneellä kuljettavaksi.
Radion jumalanpalveluksessa rukoiltiin varjelusta maakunnan asukkaille. Jäät olivat hukuttaneet kurikkalaisen myllärin kosken kylmiin kuohuihin."
Lapuan ja Nurmon rajamailla sijaitsi Hirvijärven erämaakylä aina 1960 -luvulle saakka. Kylässä asui aikoinaan toistasataa ihmistä ja kylällä sijaitsi myös koulu.
Alueelle suunniteltiin kaksi tekoallasta, Varpula ja Hirvijärvi 1950 -luvun lopulla. Varpulan allas valmistui vuonna 1962 ja Hirvijärven allas vuonna 1973. Tekoaltaan pinta-ala keskivedenkorkeudella on 1 530 hehtaaria.
Syy näiden altaiden rakentamiselle oli se, että vuosittaiset tulvat vaurioittivat Lapuanjoen alavia seutuja ja niiden ehkäisemiseksi tarvitiin keinoja joilla saataisiin säännösteltyä latvavesien sulamisvesien virtaa. Lisähyötyä säännöstelyaltaista saadaan tuottamalla sähköä altaiden voimalaitoksissa.
Hirvijärvestä on vuosien mittaan kehkeytynyt mökkijärvi – suomalaiseen kulttuurin kuuluva vapaa-ajanjärvi. Eri yhteisöt ovat rakentaneet virkistysmajojaan järven rannoille, on syntynyt leirintäalue ja karavaanarit ovat löytäneet järven rannat.
Kuva by Pasi Ahola