Kätkörasia on pienehkö small-kokoinen.
Suomi 100 vuotta 1948 - Tanssikielto päättyi
Kätkö sijaitsee Liedon Lujan hallinnoimalla tanssilavalla, jota myös Ilmaristen Metsäpirtiksi kutsutaan.
Ilmaristen tanssilava rakennettiin vuonna 1948 ja se oli suorakaiteen muotoinen 10 x 15 m, pelkkä avolava. Paikka oli hieman eri kuin nykyään. Lava sijaitsi aukion toisessa päädyssä, siinä paikalla jossa nykyään on pieni silta. Sitäkin ilmeisesti laajennettiin ja muotoakin vaihdettiin. Nykyiselle paikalleen Ilmaristen lava on rakennettu vuonna 1957, jolloin tontti on lohkottu Yli-Rihkon kantatalosta. Siitä tehtiin ns. mutterimuotoinen. Se oli suosittu tanssipaikka aina 1980-luvulle saakka, yksi Turun alueen suosituimmista. Legendaarisia tapahtumia olivat muun muassa kerran vuodessa keväällä pidetyt Häränpaistajaiset, jotka jatkuivat aamukuuteen saakka. Nykyään se toimii ainoastaan tilattavana juhlapaikkana. Rakennuksessa on myös kaksi tilaussaunaa ja kuntosali.
Tanssikielto oli voimassa Suomessa sotavuosina 1939–1944 ja lievennettynä sotien jälkeen vielä vuoteen 1948 saakka. Tanssikiellon taustana oli näkemys, että tanssin kaltaiset huvit olivat sopimattomia sota-ajan surujen ja kärsimysten keskellä. Tanssitilaisuuksien katsottiin myös lisäävän järjestyshäiriöitä, sukupuolitauteja ja alkoholinkäyttöä. Jo ensimmäisen maailmansodan aikana tanssikielto oli ollut voimassa monissa Euroopan maissa, osan aikaa myös Suomessa.
Suomi oli ainoa toiseen maailmansotaan osallistunut maa, jossa tanssikielto oli käytössä. Tanssikiellon voimassa ollessa tanssiminen oli sallittu ainoastaan häiden yhteydessä, jolloin hääpari sai tanssia yhden valssin muiden katsellessa. Kieltoa pyrittiin kiertämään muun muassa pitämällä tansseja tanssikurssien nimikkeellä sekä järjestämällä ns. nurkkatansseja yksityisasunnoissa, ladoissa ynnä muissa sopivissa paikoissa. Viranomaisten suhtautuminen salatansseihin vaihteli säännösten epämääräisyyden ja poliisimiesten kulloisenkin asenteen johdosta. Tiukimmat nimismiehet asettivat tanssiladot vartiointiin, naulauttivat riihien oviaukkoja umpeen ja peittivät tanssilavat piikkilangoin. Tanssiseurueita hajotettiin joskus ampumalla pimeässä ilmaan, mistä seurasi pakokauhua ja loukkaantumisia. Tiedetään ainakin kaksi tapausta, joissa poliisin luoti osui kuolettavasti pakoon pyrkivään tanssijaan.
Tanssikiellon rikkojia tuomittiin sakkoihin ja nurkkatanssien järjestäjille saatettiin antaa vankeusrangaistuksiakin. Tanssilavoja alkoi nousta ympäri Suomen toden teolla sotien jälkeen.
1948 Valtio
1.1. – Hämeenlinnan mlk liitetään pääosin Hämeenlinnan kaupunkiin, pienempiä osia myös Rengon ja Vanajan kuntiin. Pieksämäen kauppalan nimi muutetaan Pieksämäeksi.
6.4. – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus eli sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta allekirjoitetaan Moskovassa.
16.6. – Viimeiset tuomiot asekätkentäjutussa langetetaan. Tutkintamateriaalia on kertynyt 45 000 sivua ja rangaistuksia sai kaikkiaan 1 488 henkilöä. Vankeustuomioiden yhteenlaskettu pituus on lähes 400 vuotta.
22.7. – Eduskunta hyväksyy lapsilisälain. Lapsilisien edeltäjänä valtion työntekijöiden perheille oli maksettu lapsilisää jo 1920-luvulta lähtien, mutta vasta nyt siitä tulee kaikkien lapsiperheiden etuus.
23.10. – Eduskunta hyväksyy äänin 134-33 hallituksen esityksen Valtiollisen poliisin lakkauttamisesta ja Suojelupoliisin perustamisesta vuoden 1949 alussa.
Yhteiskunta
2.1. − Neste Oy:n perustava kokous.
31.5. – Reserviupseerikoulu aloittaa jälleen yli kolme vuotta keskeytyksissä olleen toimintansa Haminassa.
5.6. – Neuvostoliitto alentaa Suomen jäljellä olevat sotakorvaukset puoleen.
Tiede, taide ja urheilu
5.12. – Punaisessa Myllyssä pyörinyt Sam Sihvon laulunäytelmä Jääkärin morsian ja Suomen Kansallisteatterissa esitetty Jean-Paul Sartren näytelmä Likaiset kädet tuomitaan Neuvostoliiton nootissa vihamieliseksi propagandaksi. Kummankin näytelmän esittäminen kielletään välittömästi.
- Ensimmäiset kesäolympialaiset sotavuosien jälkeen. Suomelle Lontoosta 20 mitalia: 8 kultaa, 7 hopeaa, 5 pronssia. - Talviolympialaiset Sankt Moritzissa, Suomelle 6 mitalia: 1 kulta, 3 hopeaa, 2 pronssia.
- Elokuvia: Haaviston Leeni – ohj. Ville Salminen; Laitakaupungin laulu – ohj. Edvin Laine.
- Pro Finlandia -mitali myönnetään muun muassa runoilija ja suomentaja Yrjö Jylhälle.
Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin
- Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin on Valtionneuvoston hyväksymä virallinen juhlavuoden tapahtuma
- Suomen itsenäisyyden jokaiselle vuodelle julkaistaan oma kätkö vuoden 2017 aikana
- Kätköjen perusajatuksena on esitellä kyseisen vuoden historiallisesti merkittäviä tai tärkeitä tapahtumia
- Kätköt ovat suurimmaksi osaksi helposti saavutettavissa. Vaikeus ja maastoarvot ovat maksimissaan 2,5/2,5
Lisätietoja Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin verkkosivulla