Ravani (ruots. Ragvaldsby)] on kylä Ulvilan kaupungissa Satakunnassa. Se sijaitsee Kokemäenjoen pohjoispuolella Yhdystie 2440:n varrella. Ulvilan keskustaajamaan kuuluvaan Vanhakylään on matkaa reilu kilometri.
Ravanin rakennuskanta koostuu lähinnä pientaloista. Ne ovat sijoittuneet maantien varrelle sekä tien ja joen välillä levittäytyvän peltoaukean laitamille. Palveluja tai koulua Ravanissa ei ole, johtuen juuri Vanhakylän läheisyydestä. Ulvilan keskustaan Friitalaan tulee Ravanista matkaa pari kilometriä ja sinne johtaa myös pyörätie. Kevyen liikenteen väyliä myöten pääsee myös reilun 10 kilometrin päähän Porin keskustaan.
Ravanissa sijaitsee Satakunnan sairaanhoitopiirin omistama Antinkartanon toimintakeskus ja palvelukoti. Se tarjoaa asumis- ja kuntoutuspalveluja kehitysvammaisille. Lisäksi Ravanissa toimii yksityinen Lastensuojelulaitos Ravanikoti, jossa toimii myös Auroran koulun opetusyksikkö.
Ravanissa on myös aktiivinen kylätoimikunta, joka muun muassa järjestää asukkaille erilaisia tapahtumia ja toimintoja. Tämän kätkön toteutuksessa juuri kylätoimikunta on ollut lähes korvaamattomassa roolissa.
HISTORIA
Ravanin kylän asutus on vanhaa, sen arvellaan periytyvän jo 1200-luvulta. Nykyään Vanhakylän puolella sijaitseva Liikistön muinaismuistoalue kuului aikoinaan Ravanin kylään. Ravanin ruotsinkielisen nimen Ragvaldsbyn vuoksi on arveltu, että muinainen Ragvaldan kauppapaikka olisi sijainnut Liikistössä.
Vuosina 1883–1901 Ravanissa toimi Venäjän vallan aikaiseen asevelvollisuusjärjestelmään kuulunut Ulvilan reservikomppania (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ulvilan_reservikomppania). Sitä varten rakennettiin Kokemäenjoen rantapelloille kasarmialue (Leiritie 31, Ulvila. HUOM! Yksityisalue), jonka rakennuksia on vieläkin jäljellä. Osoitteessa sijaitsee myös v. 1992 paljastettu Vapaaehtoisen maanpuolustuksen muistokivi. Suomen itsenäistymisen jälkeen Ravanin kasarmilla toimivat Suojeluskuntalaiset sekä Lotat. Alueelle rakennettiin muun muassa ampumarata ja urheilukenttä.
1950-luvulla Ravanin kasarmi oli muutaman vuoden ajan kotitalouskouluna. Myöhemmin paikassa toimi vielä Ulvilan maa- ja kotitalousoppilaitos. Ravanin kasarmialueella ja sen ympäristössä on myös järjestetty muun muassa maatalousnäyttelyitä, joista viimeisin valtakunnallinen pidettiin vuonna 1994.
Ravani on ollut myös vanha Kokemäenjoen ylityspaikka. Nykyisen Antinkartanon tuntumassa sijaitsi lauttaranta, josta oli yhteys joen eteläpuolelle Haistilaan jo keskiajalla. Aluksi ylitys hoidettiin veneillä, ensimmäinen lautta aloitti toimintansa 1640-luvulla. Lauttayhteys säilyi aina vuoteen 1953, jolloin valmistui kiinteä silta Friitalaan. Haistilan ja Ravanin välinen ylityspaikka oli osa keskiaikaista Huovintietä, joka yhdisti Turun seudun ja Kokemäenjoen suun.
Lähde : Wikipedia, Ravanin Kyläyhdistys