Tämä Earth-kätkö vie sinut Käläviän mantereen uloimpaan ja luoteisimpaan paikkaan, ... tällä hetkellä ja perehdyttää hiukan koko Suomen maiseman ja - luonnon suurimman muokkaajan, eli viimeisimmän jääkauden Veiksel-jääkauden vaiheisiin ja sen jättämiin jälkiin.
Paikalle suosittelen menemään parkkipaikalta portaita kalliolle ja siitä lähtevää polkua, hiukan vasemmalle kaartaen nuotiopaikalle, josta pääsee rantaa myöden kätkön koordinaatteihin. Alueella on Bolidenin kämppiä, mutta ne on sijoitettu niin, ettei polulla kulkeminen häiritse yksityisyyttä, jos niissä ny joku sattuu olemaan.?
Kälviän kohdalla on jääkauden aikana ollut jäässä suuri halkeama, johon jään liikkeen aikana on kerääntynyt kiviä ja muuta irtonaista maa ainesta. Kälviä on maastollisesti makisempi ja kivisempi ympäristöönsä nähden täällä Pohjanmaalla. Pitäjä huipentuu täällä Ruotsalonniemen ulkopäässä, Pirskerissä, pitkälle merelle jatkuvine laajoine silokallioalueineen. Kätkön paikka, Helluskarin kalliot, on helposti tavoitettavissa oleva, alueellisesti harvinaisen laaja ja komea silokallioranta, joka monista vastaavista poiketen on säästynyt huvilarakentamiselta. Lähimmässä saaressa, Helluskarissa, kalliot ovat poikkeuksellisen jyhkeät. - Maastollisesti täälä kannattaa retkeillä vähä enempiki, varsinki jäitten aikaan!
Jääkaudet
Nykyisellä, noin 3 miljoonaa vuotta sitten alkaneella, Pleistoseenisellä jääkausijaksolla näitä useita Jääkausia on selitetty maan kiertoradan ja akselikulmien jaksottaisilla muutoksilla, Milankovićin jaksot. Eli toisin sanoen maan ja sen osien etäisyys aurinkoon vaihtelee ja ilmasto lämpenee ja kylmenee tietyissä sykleissä. Milanković selittää "jaksot" myös auringon ja kuun vetovoima tekijöiden vaihteluilla. Nämä jaksot on pystytty vahvistamaan maaperän kerrostuneisuutta tutkimalla.
Plestoseenisen-, eli "Jääkausiajan" alkuun taas on vaikuttanut maapallon Mannerlaattojen liikehdintä, joka aikaansai mm. Panaman Kannaksen. Tämä taas vaikutti Golf-virran kulkuun ja lämpötilaan, tuoden pohjoisille alueille ja – ilmastoon, sopivasti lisää lämpöä ja sen myötä kosteutta, jota jäätiköityminen vaatii. Jäätiköityminen taas vaikuttaa oleellisesti maapallon egosysteemissä veden kiertoon ja sen määrään vesistöissä. Meriveden pinta siis laskee jäätiköitymisen myötä, samoin sademäärät pienenevät. Meriveden pinnan lasku toi näin uutta alustaa jääkentän laajenemiselle.
Vastaavanlaista maankohoamista ilmenee myös esim. Kanadan erämaissa, mutta tämä meidän on helpoiten tutkittavissa, ollen keskellä asutusta. Maankuoren alaisen Magman purkautumisesta... ja muodostumisesta johtuvaa nopeaa maankohoamista esiintyy mm. välimeren alueella: https://en.wikipedia.org/wiki/Baiae Mitenkähän nuo vastakkaiset ilmiöt liittyy toisiinsa? ... varmaan jotenki!
Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja yksi syy näihin jääkausiin on ollut myös ilman Hiilidioksiisimäärän aleneminen. Tämä selittyy mannerliikuntojen aiheuttamilla suurilla ilmastonmuutoksilla ja sen myötä kasvistomuutoksilla.
Viimeisin Jääkausi – Veiksel.
Jääkausia on maailman historiassa ollut useita. Viimeisin niistä on nimetty Veiksel – Jääkaudeksi ja se on ajallisesti arvioitu olleen noin 11 – 120 tuhatta vuotta sitten.
Viimeisimmän jääkauden alku on ajoitettu noin 120 000:n vuoden taakse ja sen tämän alueen keskus on ollut skandinavian vuoristossa, perämeren pohjukan kohdilla. Sen synty ja eteneminen ei ollut nopeaa ja dramaattista. Ilmasto kylmeni keskimäärin maksimissaan noin 10 astetta 5000:ssa vuodessa ja välillä kylmät ja lämpimät jaksot vuorottelivat. Jääkenttä siis eteni ja perääntyi vuorotellen, sulaten välillä Suomesta kokonaan.
Veiksel on yksinkertaisimmillaan jaettu kolmeen päävaiheeseen; Varhais-, Keski- ja Myöhäis-Veikseliksi. Laajimmillaan Myöhäis-Veikselin aikaan, noin 16 000 - 25 000 vuotta sitten kun Skandinavian vuoriston ja hyippuvuorten jääkentät olivat yhtyneet, Suomen peitti kokonaan reilu pari kilometriä paksu mannerjäätikkö, joka ulottui pohjoisilta Skandinavian tuntureilta aina Englantiin ja Keski-eurooppaan sekä toisaalla huippuvuorille ja Novaja Zemjalle asti. Jään päällisiä olosuhteita voi varmaan verrata tämän hetkisiin Grönlannin sisäosien tai Antarktiksen olosuhteisiin. Jäällä vaelsi Mammutteja sun muita kamalia ja Mammuttien luita on löytynyt näiltäkin seuduin muun muassa Lohtajalta.
Kuva: http://www.pilvivene.com/suurijoki/
Jääkenttien kasvu aiheutti pudotuksen myös merenpinnan tasossa, jonka keskitaso aleni asteittain 50 metristä aina 100 metrin tasoon saakka alle nykyisen tason. Myöhäis-Veikselin lopussa jäätiköityminen kiihtyi, jolloin jäämassat sitoivat lisää merivettä ja sen pinta aleni arviolta jopa 150 metriä nykyistä alemmaksi.
Kun jääkenttä laajeni, jyräsi se kaiken irtonaisen edessään. Mannerjäätikkö halkeili ja halkeamiin kerääntyi maa-ainesta ja irtokiviä, joista syntyivät myöhemmin mannerjään liikkeen suuntaiset harjut ja myös tämä kivinen Käläviä. Mannerjäätikön liikkeiden suunta on nähtävissä alueen kallioperässä myös saman suuntaisina uurteina. Salpausselät, eli edelliseen poikittaissuuntaiset harjualueet kaakkois Suomessa, syntyivät taas mannerjäätikön reunaan, kohtaan, mistä jäätikkö alkoi vetäytyä viimeisimmän laajenemisen jälkeen.
Jääkenttien liikettä, valumista, tänä päivänä Islannin Vatnajökullilla. Kuva: Wikipedia. Ei tekijänoikeustietoa.
Kaksi-, jopa kolmekin kilometrä paksu laaja jäämassa painaa aika lailla. Se saikin aikaan maapallon kuoreen suuren painauman, jonka syvyydeksi on arvioitu syvimmillään jopa 800 metriä. Alueen erikoisuus, Maankohoaminen on viimeisimmän Jääkauden jäänteitä ja se on näillä seuduin suurinta ja nopeinta suomessa. Maa kohoaa vuosittain 8 – 9 mm ja kohoamisen on arvioitu jatkuvan vielä noin 10 000 vuotta.
Voimakkaat lämpökaudet kuitenkin katkaisivat lopullisesti laajenemisen noin 18 000 vuotta sitten. Myöhäis-veikselin jääkentän reuna alkoi tämän jälkeen perääntyä hiljalleen kohti Pohjois-Ruotsia paljastaen maata kasveille ja eläimille. Sulamisen aikana sulamisvedet liikuttivat myös kaiken minkä mukaansa saivat ja syntyi ns. Jääjokia ja suuri Baltian Jääjärvi. Muinaiset Jääjoet ovat nähtävissä samansuuntaisina hiekkamaa kerrostumina geologisissa kartoissa.
Piirros: Harri Kutvonen.
Veiksel-jääkausi alkoi siis sulaa hiljalleen noin 16 000 vuotta sitten ja se loppui erittäin nopeaan lämpöjaksoon, joka sulatti jäämassat nopeasti ja nosti merenpinnan taas nykyiselle tasolleen. Veiksel:n päättyminen on ajoitettu ajalle noin 11 000 vuotta sitten ja näillä seuduin jonkin verran myöhemmäksi.
Jää sulasi lopulta Suomen päältä ja sen aiheuttamaan painanteeseen muodostui Anculysjärvi, joka oli reilustikki nykyisen itämeren kokoinen. Se purki vetensä Etelä-Ruotsin suurten järvien kautta Atlantiin. Monttu alkoi kohota entiseen muotoonsa ja vesi puhkaisi lopulta nykyiset Tanskan salmet ja näin muodostui itämerta edeltänyt Litorinan meri ja vanhan Ancylysjärven lahdista tuli aikanaan nämä meidän sisämaan suuret järvet. Elettiin siis aikaa noin 7000 - 9000 v ennen ajanlaskumme alkua.
Tämä viimeinen jääkausi on se tekijä, joka on muokannut Suomen maaston ja maaperän nykyiseen muotoonsa! Seuraavasta kuvasta selviää niitä jälkiä, joita mannerjäätikkö on jättänyt näihinkin kallioihin.
Jäätikön aiheuttamia kulutuksen muotoja kalliopinnoilla. 1. Uurteita 2. Kouru 3. Pirstekaarre 4. Sirppikouru 5. Sirppimurros 6. Simpukkamurros 7. Ristiuurteita. Piirros: Harri Kutvonen.
– Ymmärrettäviä asioita!? Tiede vaan tuppaa olemaan semmosta, että kaikki kyseenalaistetaan ilman täysin varmaa, kaikkien kiinnostuneiden hyväksymää tutkimustulosta. Se on kuitenkin varmaa, että jotain on tapahtunut pitkällä ajanjaksolla. Ja jostain syystä ne vanhan ajan jättiläiseläimet, kuten Dinosaurukset, Mammutit ja fossiililöydöistä tutut, esim. monikymmen senttiset Sujenkorennot ym. vaan hävis, ...ainaki täältä pohojoselta pallonpuoliskolta? Kävi vaan mielesä seki, että onkohan se tuo mollukkakaan iänkaiken ollu aivan tasalämpönen? Ja eipä tosin voi tulevassa täysin mitätöidäkään tämän, ehkä välillä vähä liikaakin "viisastuneen," ihmisrodun toimintaan ja sen toiminnan mahdollisiin vaikutuksiin täällä maan päällä!? - Tulevan ennustaminen lienee kuitenkin tässä valossa aika vaikeaa, kun tuosta menneestäkin löytyy aika monia tulkintoja lähteestä riippuen!?
Tehtävät:
Mene annettuihin koordinaatteihin ja löydät sieltä mereen pistävän kapean, reilu 10m pitkän kallioniemekkeen, joka on siis kohteesi. Tutki tällä niemellä kallion pintaa ja vastaa esitettyihin kysymyksiin
Tehtävä 1.
Näkyykö kalliossa mannerjään etenemisen jälkiä? Millaisia ne ovat ja mistä tiedät ja päättelet, niiden oleva Jääkauden jättämiä jälkiä?
Tehtävä 2.
Löydätkö niemekkeeltä yllä olevassa kuvassa esitettyjä ”ristikkäisuurteita,” eli mahdollisesti jäätikön aiemman liikkeen jättämiä jälkiä?
Tehtävä 3.
Nyt riittää tarkempi tutkiskelu ja katso tuota niemeä kokonaisuutena maisemassa. Arvioi kauanko sitten, tuo kallion laki on noussut maankohoamisen seurauksena merestä pintaan? - Puolen metrin ja 50:n vuoden haarukointi riittää!
Vapaaehtoisesti, liitä loggaukseesi kuva tai useampikin paikalta! Niitä katselee ihan mielikseen!
Käy paikalla, suorita annetut tehtävät ja sen jälkeen voit merkitä kätkön löydöksi. Lähetä vastauksesi kysymyksiin kuitenkin ennen loggausta, esim. profiilin kautta. Pyydän tarkennuksia tarvittaessa ja täysin asiattomat ... kokeilut tullaan poistamaan!
Swe:
Den Finska naturen är totalt formad av den senaste istiden. Den sista istiden – Weichsel – började för ungefär 120000 år sedan och var som vidast för ca 20000 år sedan. i dessa trakter slutade Weichsel istiden för ungefär 8000 år tillbaka. Istidens centrum var i norra delen av botniska viken, varifrån den expanderade och släpade med allt löst. Inlandsisens rörelse kan även i dag ses på bersgytor. I smält fasen rörde inlandsisen i motsatt riktning och där isen sprack bildades de finska åsarna. Smältvattnen formade jordskorpan ytterligare då isflodar uppstod förande med mindre jord partiklar. Inlandsisens tjocklek var 2-3 km och den orsakade ett kraftigt nedtryckning i jordskorpan. Då isen började smälta, lättade trycket och jordskorpan började stiga mot sitt ursprungliga läge. Landhöjningen fortsätter i dessa trakter 8-9 mm årligen.
Gå till givna koordinater var du hittar en smal bergsudde. Inspektera bergets yta och hitta svaren till frågorna.
Uppgift 1.
Kan man se spår i berget av isens färd? Hurudana är märken och hur tolkar du att de är orsakade av istiden?
Uppgift 2.
Hittar du korsande fåror, som visas på bild 7, på ytan (spår från eventuellt tidigare istider).
Uppgift 3.
Inspektionerna räcker till nu. Titta nu på udden som en helhet i naturen. Uppskatta också hur länge det har tagit för berget att stiga upp ovanför vattenytan på grund av landstigningen. Svara på noggrannheten en halv meter och 50 år.
Som frivillig uppgift kan du bifoga bilder från platsen!
Besök platsen, genomför uppgifterna och du kan logga cachen funnen. Skicka dock dina svar via profilen. Vid oklarheter kommer jag att begära kompleterande svar och helt obefogade försök/svar kommer att raderas!
Eng:
The nature in Finland is formed by the last ice age. The last ice age – Weichsel – started for about 120 000 yearsago, being as widest for 20000 yearsago. In these regions Weichsel endedabout 8000 yearsago. The center of Weichsel in the Scandinavian rangewassituatedsomewhere in the northern part of the Gulf ofBothnia. From that part the iceexpandedcrushingeverything on itsway. Thismovementcan still be seen in the rocks shapes. In the meltingphasedid the iceescape in the oppositedirection. During the movement the icecracked in some areas causing the ridges in Finland. The meltwaterformed the soil by transferingsmaller parts ofsoil in icerivers. The icesheetwasabout 2-3 km thick and thiscaused a hugepressure on the earth cover. When the icestarted to melt, the pressurewasreleased and the land uplift is still in these regions about 8-9 mm per year.
Go to the given co-ordinateswhereyouwillfind a narrowrockypeninsula. Look at the surface and findanswers to the questions.
Task 1.
Can you see any marks from the movement of the ice on the surface of the rock? What kind of marks do you recognize and how do you know that the marks are caused by the ice?
Task 2.
Do youfindanycrossinggrooves on the surface (marks caused by an earlierice age) shown in picture 7.
Task 3.
This inspecting will be enough. Look at the landscape where the ridge is. Estimate also how long it took for the rock to rise over the sea level due to land plowing. Half a meter and 50 years accuracy will be enough.
Volunteerly attach some photos to your log.
Visit the place, perform the given tasks and you can log this cache as found. Send your answers to the questions via profile, before logging. I will ask for more information if needed and completely inappropriate guesses will be deleted!
Varsinaista yhtä suoraa lähdettä tekstiin ei ole, eikä teksti sisällä suoria lainauksia mistään. Lähteenä ja asiatarkistuksissa olen käyttänyt seuraavia sivustoja:
http://www.pilvivene.com/suurijoki/
http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-39-11/2011-12-21-12-39-51/eemistae-veikseliin. (Sivun vasemmasta valikosta aukeaa lisää käytttyä tietoa.)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viime_j%C3%A4%C3%A4kausi_Suomessa
Tekstin asiaoikeellisuuden on tarkistanut Biologi "Harrihong"
Tack och Thanks Pekkapee!