Kyynel oli Suomessa kehitetty kevyt sähkötyspartioradio. Kyynel-radiota käyttivät aluksi jatkosodan aikana kaukopartiomiehet yhteydenottoihin Päämajaan. Kyyneleen nimen synnystä on olemassa kaksi eri versioita. Toisen mukaan se viittaa ”korpikuusen kyyneleeseen”. Kaukopartiomiehet lähettivät sanomiaan korpikuusten suojassa aivan kuin laittoman pontikan keittäjät. Toisen version mukaan nimi tulee radiolle ominaisesta uikuttavasta sähkötysäänestä.
Aluksi Kyynel-radiossa oli pelkkä lähetin, joten partio ei voinut tietää oliko sanoma mennyt perille. Seuraavaksi rakennettiin Töpö-vastaanotin, joka oli viritetty Lahden pitkäaaltotaajuudelle. Sissit kuuntelivat lähetyksiä määrättyinä kellonaikoina. Muut kansalaiset ihmettelivät uutisten jälkeen tulevia salaperäisiä tiedotuksia.
Kyynel-radio oli sodan aikaisista partioradioista kansainvälisesti katsoen ylivoimaisin. Painoa radiolla oli paristoineen noin viisi kiloa. Kooltaan se oli suunnilleen savukekartongin kokoinen ja mahtui kätevästi radistin reppuun. Muilla sotaakäyvillä mailla vastaavat laitteet olivat matkalaukun kokoisia.
(Wikipedia ja tekniikkatalous.fi)
Kätkön vieressä on muistokivi ja -laatta lottien suorittamasta ilmavalvonnasta sotien aikana tuolloin paikalla sijainneesta näkötornista.
Kätkön läheisyydessä on myös Pälkäneen vesitorni. Kesäisin sen alaovi poistetaan, jolloin tornin näköalatasanteelle pääsee kierreportaita pitkin.
Alueelle pääsee autolla Syrjänharjuntietä etelästä, Pälkäneen keskustan suunnasta tai sinne voi nousta myös uusia ns. Pälkäneen portaita pitkin, jotka lähtevät Aapiskukko-huoltoasemalta.