Elsa Heporaudan polku on Puumalassa n. 22km pitkä patikointi- ja maastopyörä- reitti, joka alkaa kantatie 62:n levähdyspaikalta Hylkeenlahdessa. Polku on vaativuudeltaan keskitasoa, mutta patikointivarusteet, eväät ja vesipullo ovat suositeltavia, sillä matkan varrella ei ole palveluja. Reitti on opastettu puisilla kylteillä. Polun alkuosuus ennen Kaijatsalontietä on metsäpolkua, jossa joutuu paikoitellen taluttamaan pyörää. Jos aloittaa kierroksen Pirttimäeltä, pyöräily luonnistuu hyvin. Polun loppuosuuden voi kulkea Kaijansalontietä metsäpolun sijaan. Polku on nimetty Sahanlahdessa syntyneen kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Elsa Heporaudan mukaan.
REITTISELOSTE: Polku kulkee Saimaaseen laskevan Torikkojärven ympäri seuraillen vanhoja polkuja, tienpohjia ja kyläteitä. Maasto vaihtelee kuivasta kankaasta kosteaan korpeen. Levähdyspaikalta siirrytään maantien yli varsinaisen polun alkuun ja polulta poiketaan metsäautotielle. Ensimmäisen kerran tullaan järven rantaan ennen Hiislahtea. Polku jatkuu lahden rantaa pitkin. Reitti ohittaa Pirttimäen, jossa käytiin kiivas Kustaan sodan taistelu vuonna 1789. Pirttimäen jälkeen polku yhtyy kylätiehen, jota seurataan Torikkojärven itäpuolelle ja kuljetaan Heinaidanvuoren ohi lähellä rantaa. Noin 4km polun loppuosasta taivalletaan Kaijansalon paikallistietä. Järven länsirannan levähdyspaikalla on laavu. Tulenteko reitin varrella ilman lupaa on kielletty.
ELSA HEPORAUTA:
Heporaudan vanhemmat olivat Puumalassa sijainneen Sahanlahden sahan hoitaja Johan Henrik Koponen ja Ida Karolina Liukkonen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 ja valmistui hospitanttina Jyväskylän seminaarista vuonna 1905. Heporauta toimi Huittisten kansanopiston johtajana vuosina 1905–1907, kunnes meni naimisiin Jyväskylän seminaarissa lehtorina toimineen filosofian tohtori Frans Akseli Hästeskog (1879–1946) kanssa vuonna 1907. Heporauta teki monia opintomatkoja: Venäjälle 1908, Keski-Eurooppaan1913, Saksaan ja Italiaan 1926, Viroon ja Skandianavian maihin useita matkoja sekä Yhdysvaltoihin 1939.
Vuonna 1935 Heporauta muutti Helsinkiin ja Kalevalan100-vuotisjuhlavuoden innoittamana hän perusti Kalevalaisen naisen muistomerkkiyhdistyksen (myöhemmin Kalevalaisten naisten liitto) ja Kalevala Korun. Yhdistyksen puheenjohtajana Heporauta toimi 1935-1946 ja hänet nimitettiin sen kunniapuheenjohtajaksi. Kalevala Koru valmistaa koruja Kansallismuseon kokoelmissa olevien mallien pohjalta.