Sotilaskotisisaret partisaanien uhreina
5. heinäkuuta 1942 varhain aamulla kaksi sotilasautoa kurvailee pitkin itärajaa. Autoseurue oli tarkastusmatkalla Uhtualta Viennanhovista Kuusamon kautta Kiestinkiin.
Kuljettajana on korpraali Toimi Rossinen. Hänen vieressään etupenkillä istui saattovartiomies, korpraali Veikko Moilanen. Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Toini Jännes seurassaan kaksi sotilaskotisisarta, Faini Aflecht ja Greta Palojärvi istuvat henkilöauton takapenkillä.Henkilöauton edellä ajoi varmistusauto, jossa kuljettajana stm Salosen lisäksi oli saattovartio-osaston johtaja, alikersantti Into Salmi ja saattovartiomies stm Hannes Kontiainen sekä stm Pohjola varakuljettajana.Naiskolmikko tietää, että alue vilisee venäläisiä partisaaneja. Kurvisen kylän kohdalla he kuitenkin arvelevat suurimman vaaran olevan ohi. Koska tie oli kuiva ja pölysi kovasti, rouvat tahtoivat että heidän autonsa ajaa edellä , joten edellä ajanut turva-auto siirtyy naisia kuljettaneen auto taakse.Muutaman kilometrin he taittavatkin vaivatta, mutta noin yhdeksän kilometrin päässä Murtovaaran kylästä heidät yllätetään. Joukko partisaaneja hyökkää metsästä riistäen koko seurueen hengen.Takana ajanut auto turvamiehineen pelastui syöksymällä tien sivuun.Traagisesti päättyneen matkan oli määrä jatkua Lohilahteen, noin 20km Kiestingistä. Siellä sotilaskotijohtajia odotettiin ja oli suunniteltu pidettäväksi suuri juhla, johon osallistuisi noin 500 sotilasta rintamalohkon kaikista portaista. Siellä odotti vaimoaan myös Palojärven aviomies.
Suomen Sotilaskotiliitto Ry pystytti tapahtumapaikalle muistoristin, myöhemmin muistokiven, joka Kurvisentien parannustöiden yhteydessä 80-luvulla siirrettiin tälle paikalle.
Partisaani-iskun uhrit
Toini Jännes (o.s. Liljeström) oli syntynyt 19.10.1884 Hausjärvellä. Toini Jännes oli filosofian maisteri ja Sotilaskotiliiton puheenjohtaja. Hän oli naimisissa kirjailija Juho Kaarle Jänneksen kanssa. Heillä oli neljä lasta.Faini Aflecht (os. Tähtinen) oli syntynyt 3.3.1903 Sortavalassa. Hän asui Oulussa ja oli ammatiltaan kirjanpitäjä. Hän oli leski ja hänellä oli yksi lapsi.Greta Palojärvi (os. Renholm) oli syntynyt 28.1.1898. Hänen miehensä kenraali Väinö Palojärvi oli Divisioona J:n komentajana Kiestingin suunnalla. Heillä oli kaksi lasta. Greta Palojärvi toimi sotilastehtävissä Kiestingissä.Toimi Rossinen oli syntynyt 29.7.1904. Sotilasarvoltaan korpraali. Hän oli kotoisin Rautavaaralta ja hän oli siviiliammatiltaan autoilija, naimisissa ja kolmen lapsen isä. Kerrotaan, että Rossisen oli määrä kotiutua seuraavana päivänä Veikko Moilanen oli syntynyt 2.4.1916. Hän oli sotilasarvoltaan korpraali. Hän oli kotoisin Ristijärveltä ja perheetön. Siviiliammatiltaan hän oli metsätyömies.
Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 yhteensä 45 iskua Suomen itärajan kyliin, surmaten 182 henkiöä. Tässä luvussa eivät ole kadonneet. Iskut tapahtuivat Kuhmon, Kuusamon, Lieksan, Liperin, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Suomussalmen kuntien alueella. Hyökkäykset kohdistuivat pääasiassa pieniin, erillisiin kyliin tai taloryhmiin. Lisäksi tehtiin hyökkäyksiä ajoneuvoja ja ajoneuvosaattueita vastaan. Kylissä saattoi vuoden 1942 alusta lähtien siviilien suojana olla muutamasta miehestä koostuva vartioryhmä. Asukkaita kuoli tyypillisesti tulituksessa, osa saatettiin ottaa vangiksi ja teloittaa. Kaikkien kylistä kadonneiden asukkaiden kohtaloa ei tiedetä.