Kauhajoen kapinan ja sitä seuranneen koston tapahtumat sijoittuvat 8. -12.7.1808 arkistolähteenä mm. Kauhajoen kirkonarkiston kuolleitten ja haudattujen luettelot. Kauhajoelle tuli heinäkuun alkupäivinä tieto että Ilmajoen Hannukselassa oleva venäläisten hallussa oleva muonavarasto siirrettäisiin. Odotettavissa oli että varasto siirrettäisiiin Venäjän armeijan marssi suunnan mukaan Kurikan ja Kauhajoen kautta Lapväärttiin. Matkalla varasto olisi tuhottava armeijan ja talonpoikien yhteisvoimin. Lähin suomalainen armeijaosasto oli tuolloin majuri Carl von Otterin johtamana Isossakyrössä.
Venäläiset lähtivät kuormastoineen liikkeelle Ilmajoelta torstaina 7.7.1808. Pääkuormastoon kuului n. 70 hevoskuormaa, saattajina oli 50 sotilasta. Majuri von Otterin sotilaat eivät olleet vielä saapuneet talonpoikien avuksi, ja nämä joutuivat liian vähälukuisina seuraamaan sivusta, miten kuormasto rauhassa kulki Kurikasta kohti Kauhajokea ja Kristiinaa.
Venäjän jälkikuormasto johon kuului 13 kuormaa vartijoinaan upseeri ja 10 miestä, lähti liikkeelle myöhemmin samana päivänä. Saattue joutui yöpymään Kauhajoella Harjan talossa. Päivän aikana Harjankylään oli kerääntynynyt noin sata puutteellisesti aseistautunutta talonpoikaa. Yön aikana kuormaston vetohevoset päästettiin karkuun. kun aamulla venäläiset alkoivat vaatia uusia hevosia, talonpojat hyökkäsivät heidän kimppuun. Syntyneessä kahakassa yksi venäläinen haavoittui kuolettavasti. Hänet löydettiin myöhemmin kuolleena.
Eripuolilla Kauhajokea tehtiin kuormaston ryöstöyrityksiä talonpoikien toimesta. Isostakyröstä von Otterin osastosta avuksi tulleet kapteeni Ugglan johtamat sotilaat ja heihin liittyneet talonpojat eivät ehtineet ajoissa Kauhajoelle kuormaston tuhoamiseksi.
Murhayön nimen on saanut sunnuntain 10.7. ja maanantain 11.7.1808 välinen yö jolloin Orlov-Dennisovin kasakat n.40 hengen osasto teki kostotoimena suunnatonta hävitystä. Osasto ryösti ja poltti tiloja sekä murhasi väkeä Kauhajoella aina heinäkuun loppuun asti.