Lestijoen varrella sijaitsevat vesimyllyt tarjosivat aikoinaan voimansa viljan jauhamiseen, raudan valmistukseen ja kattopäreiden höyläämiseen. Yli sadasta alueen myllystä on jäljellä enää pari.
Välikannuksessa sijaitseva Petäjän mylly edustaa tätä lähes kadonnutta perinnettä. Myllyrakennus on 1700-luvulta, mutta se on kunnostettu kyläläisten talkoovoimin vuoden 1914 asuun. Tuolloin siipiratasmylly vaihdettiin nopeaan turbiinimyllyyn.
Ensimmäiset maininnnat myllystä ovat 1600-luvulta. Silloin paikalla sijaitsi suomalmimasuuni, jossa Saloisista tulleet miehet alkoivat jalostamaan malmista rautaa, jota sitten myytiin Ruotsia myöten.
Myllyn vieressä sijaitseva Joki-Petäjän talo on alueen vanhin, ehkä jopa 1700-luvulta.
TEHTÄVÄ:
Mene annettuihin koordinaatteihin ja etsi ratkaisuun tarvittavat tiedot.
Heinäkuussa 1916 saapui Nikolainkaupungista junalla muuan Veikko Tirri Kannukseen tekemään vesilaitoskatselmuksen Petäjänkosken vesivoimalaitokselle. Monentenako paivänä heinäkuuta Tirri lähti matkaan Nikolainkaupungista? Tämä on luku A.
Joulukuussa Veikko teki uuden matkan petäjänkoskelle. Montako päivää matka kaikkiansa kesti? Tämä on luku B.
Montako markkaa matkatavaroiden kuletus Seinäjoella yhteensä maksoi? Tämä on luku C.
Montako kappaletta piirustuksia laskuun sisältyy? Tämä on luku D.
Montako markkaa oli yksi päiväraha? Tämä on luku E.
Kätkö löytyy koordinaateista 63º57,ABC 23º47,ADE
Myllyrakennus on kyläläisten perustaman myllyosuuskunnan omistuksessa ja yleisölle avoinna.