Aikoinaan kaikkien suurehkojen teollisuuslaitosten yhteydessä harjoitettiin maataloutta. Yksin siitäkin syystä, että tarvittiin hevosvoimaa, sen oikeassa merkityksessä. Tämä navetta rakennettiinkin aikoinaan Syvänniemen lankarullatehtaan tarpeisiin.
Hermannitalo valmistui vuonna 1906 arkkitehti J.W. Strömbergin suunnittelemana (Sama henkilö, joka pariakymmentä vuotta myöhemmin suunnitteli Syvänniemelle kirkon) Saastamoinen Oy:n jugendtyyliseksi kivinavetaksi. Rakennusaineena on lähistöltä löytynyt musta graniitti. Katto on kirkkomaisen jyrkkä ja korkea. Ikkunoissa ja oviaukoissa on viehättäviä yksityiskohtia. Karjakeittiön savutorvi kohoaa etualalla tehtaanpiipun tapaan korkealle. Rakennus on tehty kansallisen heräämisen ja sortovuosien paineen aikaan. Siinä on samaa karelianismin henkeä, kuin tunnetumpien samanaikaisten suomalaisten arkkitehtien töissä. Rakennuksen pohjapinta-ala on 1650 m2. Se tarjosi osaltaan työpaikkoja, olihan siinä tilat 140 lehmälle ja 26 hevoselle.
Rakennus on hyvin säilynyt. Vain pieni osa rakennuksen takaa purettiin rakennusmestari Jaakko Pohjolaisen suunnittelemassa remontissa 80-luvun lopulla. Nykyinen omistaja on Tapahtuma- ja kulttuurikeskus Hermanni ry (aeimmin kiinteistön omisti Kuopion kaupunki). Taloa käytetään kokoontumiseen ja harrastamiseen sekä monipuolisena juhlapaikkana. Hermannitalossa toimii kesällä myös Teatteri Hermanni (Syvänniemen Hermanni ry) 300-paikkainen sisätiloissa toimivia kesäteatteri, sekä syksyisin Hermannin lastenteatteri.
Teatteri Hermannin katsomo.
Onpas Hermannitalon vintillä järjestetty latotanssejakin.
Hermannitalon sisältä löytyy pienoismallit niin Sourun rautaruukin kuin Syvänniemen lankarullatehtaankin alueesta näiden kukoistuksen ajalta.
Pienoismalli Syvänniemen lankarullatehtaan ja Hermannitalon alueesta.
Pienoismalli Sourun rautaruukin alueesta.