Hermoromahdus on äkillinen uupumisreaktio, psyykkinen lamaantuminen. Sen oireita ovat voimattomuus, masentuneisuus, rauhattomuus ja tuskaisuus.
Hermoromahdus voi liittyä muihin psyykkisiin sairauksiin kuten masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöihin. Hermoromahdus olla myös elämäntilanteen ja jatkuvan stressin ja unettomuuden aiheuttama. Hermoromahdus ei ole sama asia kuin paniikkihäiriö, vaikka hermoromahduksen yhteyteen saattaa liittyä paniikkihäiriö.
Miksi tehdä kätkö tai kuusi jos ei halua kenenkään löytävän niitä. Tämä kätkö on mysteerityypin mukainen viisi kätkö, tai sitten ei. Jopokerho toivoisi koko nollan jäsenmäärän vomin että siirryttäisiin pelkkiin tradi kätköihin.
Mysteeri tarkoittaa uskontoon liittyviä yliluonnollisia ilmiöitä. Esikristillisiä uskontoja, joissa on tällaisia ilmiöitä, sanotaan mysteeriuskonnoiksi. Ne olivat suosittuja antiikin Kreikassa ja Roomassa.
Idän kristillisissä kirkoissa mysteereillä viitataan sakramentteihin. Alkukirkon aikaan ne salattiin pakanoilta.
Mikäli yksikään henkilö koettaa löytää kätkön brutella, tulee pettymään. Alueella on vankka vartiointi eikä pönttö ole hetkeäkään vartioimatta, siitä pitävät huolen kaikki kahdeksan ikkunassa valvovaa silmäparia läheisen kennoston yhdeksässä kerroksessa. Miten lie tämäkin mahdollista, ilmeisesti jotku ovat menettäneet osan silmistään ja heidän silmiensä määrä on vähäisempi kuin vakio kaksi.
Painajainen tarkoittaa unta, joka koetaan pahana tai ahdistavana. Painajaisia nähdään usein REM-unen aikana, joka lisääntyy aamua kohti. Monesti unien näkijä herääkin painajaisen lopuksi. Painajaisissa ihminen kokee ahdistusta, surua tai pelkoa.
Aikuiset ihmiset näkevät vähemmän painajaisia kuin lapset. Lasten painajaisissa on usein eläimiä tai muita olentoja (usein sellaisia joita ei ole kohdannut eläessään). Teoriaa selitetään normaalina biologisena ilmiönä ns. uhkasimulaatioteoriana.[1]Naiset näkevät miehiä useammin painajaisia kaikissa ikärymissä, joskin ero on pieni.[2] Yleisin painajaisten aiheuttaja on stressi.
Painajaisten aiheet ovat pääsääntöisesti universaaleja eli samoja kaikille. Yleisiä teemoja ovat takaa-ajo (usein miespuolinen), putoaminen, kuolema, väkivalta ja lapsilla villieläimet. Painajaisia nähdään myös traumaattisten (esimerkiksisota) ja muiden epämukavien kokemusten jälkeen. Tällaiset painajaiset ovat usein toistuvia, ja niissä on samat aiheet ja ihmiset.
Villeimmissä huhuissa kerrotaan että tämä kätkö olisi ratkaistavissa kahdessa päivässä. Se tuskin onnistuu keneltäkään. Pelkkään piilottamiseen on kulunut jo viisi viikkoa. Kätkön rakentamiseen on kulunut pari euroa, hätäisimmät voisivat kuvitella selviävänsä loggaamisesta helposti. Tämäkin on väärä tieto, koska rasia kaikesta pienuudestaan huolimatta painaa naamiointiaineen takia seitsemän grammaa.
Huhu on tieto tai uutinen, jolla ei ole luotettavaa lähdettä. Huhut saavat usein alkunsa väärinkäsityksestä tai tiedon puutteesta. Toisinaan huhua voi verrata myösvalheeseen, jos sillä ei ole todellista alkuperää. Huhulla voi olla todellinen alkuperä, jonka osuus on huhun levitessä vähentynyt.
Huhua ei pidä sekoittaa vitsiin. Vitsi kertoo asioita esimerkiksi yhdistelemällä asioita todellisuudessa poikkeavalla tavalla. Vitsissä kuulija ymmärtää asioiden todellisen laidan ja huvittuu asiayhteyksistä.
Luvut varmasti pelottava suurimman osan kätköilijöistä ja tätä kätköä ei uskalleta edes lähestyä. Se on ollut piilottajalla tarkoituskin. Kätköttäjä vietti piiltouksen jäkeen seitsemän unetonta yötä peläten painajaisia jos nuhaktaisi. Lopulta painajaiset valtasivat kätköttäjän unen ja painajainen kesti kaksi vuorokautta yhteen menoo. Vaikuttaa sille ettei kätköttäjä pysty enään normaaliin elämään koskaan tämän jälkeen eikä tätä ennen. Jo neljälle vuosikymmenelle yltänyt jatkuva pikku piruilu on tehnyt kätköttäjän suvun hermoraunioksi.
Pelkosenniemi (inarinsaameksi Pelkosnjargâ) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassaasuu 964 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 881,57 km2, josta 45,40 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,53 asukasta/km2. Pelkosenniemi on asukasluvultaan Lapin maakunnan pienin kunta. Kunta on saanut nimensä Paavali Pelkoselta, sen ensimmäiseltä suomalaiselta uudisasukkaalta. Pelkosenniemen naapurikunnat ovat Kemijärvi,Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä.
Pelkosenniemen matkailukohteita ovat Pyhätunturin laskettelukeskus ja Suvannon idyllinen kylä sekä suunnitellunVuotoksen tekojärven alue.
