[FIN] Kätkö sijaitsee lähellä koskea, josta Tikkakoskella vuosina 1893-1991 toiminut tehdas sai alkuaikoina käyttövoimansa. Purkki sisältää lokikirjan.
[ENG] The cache is located near the river which supplied power to the former Tikkakoski factory 1893-1991. The cache contains a logbook.
Tikkakosken asutukselle alkunsa ovat antaneet Luonetjoessa olevat kosket, joihin jo 1700-luvulla rakennettiin myllyt. Myöhemmin yläkoskeen perustettiin myös saha.
Tikkakosken tehtaan tarina sai alkunsa vuonna 1890 kun insinöööri Gabriel Stenij osti Tikkamannilan kartanon isännältä Tikkakosken maa-alueen ja rakennutti yläkosken myllyrakennuksen yhteyteen pienen metalliverstaan. Aluksi verstas tuotti muun muassa myllyjen ja sahojen koneosia. Stenij ryhtyi ensimmäisenä Jyväskylän seudulla sähköistämään tehdasta. Sahan ja myllyn toiminta kuitenkin lopetettiin, kun jyväskyläläiset liikemiehet ostivat tehtaan vuonna 1910. Vuonna 1912 muodostettiin Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus osakeyhtiö. Uudistunut tehdas ryhtyi valmistamaan erilaisia moottoreita (mm. Tikka moottori ja Geo -venemoottori) ja koneenosia kotimaan sekä Venäjän markkinoille. Tehtaalla aloitettiin myös nappien valmistus ja valimorakennuksen yhteyteen rakennettiin pieni nappitehdas. Suomen itsenäistyttyä yhtiö kuitenkin keskittyi asetuotantoon päätilaajanaan Suomen valtio. Tehtävään ryhtyminen oli sekä taloudellisesti että teknillisesti haastavaa, sillä Suomessa ei siihen asti oltu valmistettu ampuma-aseita. Suomen ampuma-aseteollisuus saikin alkunsa Tikkakosken tehtailta. Vuonna 1929 tehtaan nimi muuttui Oy Tikkakoski Ab:ksi ja tehtaan tuotantoa ryhdyttiin laajentamaan.
Tehtaan nopea laajeneminen johti myös Tikkakosken taajaman nopeaan kasvuun. Vuonna 1925 tehdas oli työllistänyt vain 26 henkeä, kun vuonna 1937 työntekijöitä oli jo 300. Tehtaan kuuluisimmaksi tuotteeksi nousi sotien myötä täysin automatisoitu Suomi-konepistooli. Pistoolia vietiin Puolaan ja Etelä-Amerikkaan jo ennen sotia ja se patentoitiin kahdeksassa maassa. Sotien aikana tehdas valmisti myös ammuksia, konekiväärien patruunavöitä sekä aseiden osia. Ammustehdas oli ilmaiskujen pelon vuoksi sijoitettu Talvisodan aikana louhittuun tunneliin Tunnelinmäellä. Sotien aikana tehtaalla valmistettiin myös menestyksekkäitä kilpa-aseita, muun muassa Tikka-kivääriä. Vuonna 1944 tehtaalla työskenteli jo 1000 henkeä. Sotien päätyttyä tehtaan suurimmaksi omistajaksi tuli Neuvostoliitto, joka luopui omistajuudestaan vasta vuonna 1957.
Sotien jälkeen tehtaiden päätuote oli Tikka-ompelukone, jota vietiin pääasiassa Neuvostoliittoon. Kun Neuvostoliitto lopetti ompelukoneiden oston vuonna 1964, ryhtyi tehdas valmistamaan pääosin talvirenkaiden nastoja. 1960-luvun lopulla työntekijöitä oli enää 220. Tällöin aloitettiin uudelleen myös kilpa- ja metsästysaseiden valmistus Tikka-tuotemerkillä koti- ja ulkomaan markkinoille.
Vuonna 1974 Oy Tikkakoski Ab siirtyi Oy Nokia Ab:n haltuun, jolloin alkoi elektroniikka-alan metallisten erikoistuotteiden valmistus. 1980-luvun alussa tehdasalueelle rakennettiin uusi teollisuushalli tuotannon tehostamiseksi. Vuonna 1983 Oy Nokia Ab yhdisti tehtaan ja asetehdas Sako-osakeyhtiön Oy Sako-Tikka Ab:ksi. Sako Oy lakkautti tehtaan vuonna 1991 jättäen 150 ihmistä työttömiksi. Nokia myi 1990-luvun lopulla omistuksensa tehtaista Valmetille, joka fuusioitui samaan aikaan Metson kanssa. Metso puolestaan myi tehtaat vuonna 2000 italialaiselle asevalmistaja Berettalle. Tuotanto oli siirtynyt Riihimäelle joten näin oli päättynyt Tikkakosken rooli suomalaisessa aseteollisuudessa.
Nykyään nähtävillä oleva vanha valkoinen rakennuskompleksi muodostuu useista eri-ikäisistä rakennusosista, joista vanhin on vuonna 1912 valmistunut valimo. Vanha tehdasrakennus kasvoi nykyiseen kokoonsa 1940-luvulla.
Nykyään entisessä tehdasrakennuksessa pitävät majaansa muun muassa kuntosali ja Tikkakosken paloasema sekä useat muut yritykset. Tehdasrakennukset ovat myös Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalla. Tikkakosken Tehtaan johtajien asunnot sijaitsivat myös kosken läheisyydessä. Niistä jäljellä on vielä muutama rakennus, esimerkiksi Harmaa huvila vuodelta 1909 (Yrjö Blomstedt) ja siihen liittyviä piharakennuksia sekä rantasauna. Huvila pihapiireineen on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen rakennettu ympäristö, joka on esitetty suojeltavaksi myös maakuntakaavassa.
Nykyään kosken ja padon ympäristö on mukava pieni puistomainen alue, jossa on myös kesäisin mahdollista uida. Puistossa on myös penkit, joilla voi istahtaa ja kuunnella kosken kuohuja.
Huomioithan liikennesäännöt vieraillessasi kätköllä, jätä autosi merkitylle P-alueelle. Huomioi myös, että alue on kovin jästiherkkää aluetta, eli olethan kätkölle vieraillessasi mahdollisimman huomaamaton!!
[ENG]Please be extra carefull (Stealth required) when reaching the cache as this place can be very mugle sensitive spot. Note that there is a Parking waypoint, use that!
Lähteet:
Mäkinen, Martti: Oy Tikkakoski ab : 90 vuotta metalliteollisuutta Tikkakoskella 1893-1983, Wikipedia, Vanhakarta.fi, Tikkakosken tohinat Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma Annamari Löfgren (http://www2.jkl.fi/kaavakartat/tikkakoski/dityo_tikkakoski_2014.pdf)