Suomen itsenäisyyden vuodet *1942* Traditional Geocache
Suomen itsenäisyyden vuodet *1942*
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa 
Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt on helppoja tradeja ja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! Tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli Kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Tammikuu
Maaselän kannaksella alkaa vihollisen laajamittainen hyökkäys Vuorolaiva hl. Arcturus päätetään asettaa vain lastenkuljetusten käyttöön. Myös muut laivat kuljettavat lapsia Ruotsiin n. 1900 lasta viikossa. Myös Tanska kutsuu 1000 lasta
Helmikuu
Lauri Kristia relander haudataan
Kuutosille tuomitaan kuritushuonetta 2-8 vuotta
Suuri ilmataistelu Liistepohjan alueella Seesjärvellä
Maaliskuu
Karjalaisten kevätsiirto alkaa. Tarkoituksena on saada Karjalaan riittävästiväkeä viljelemään koko270 000 hehtaarin peltoalaa
Suomen elintarviketilanne on kehittynyt kriittiseksi. Leipäannoksia pienennetään.
Gustaf Adolf vierailee Suomessa. Hän vierailee mm päämajassa jossa hän antaa marsalkalle miekkaritariston suurristin miekan.
Suursaari vallataan takaisin kenraalimajuri Pajarin johtaman 3000 miehen voimin.
Venäläisillä yllätyshyökkäys Syvärillä.
Huhtikuu
Neuvostohyökkäys Syvärillä päättyy torjuntavoittoon. Suomalaiset saivat hyökkäävän rykmentin motitettua Pertjärvellä ja motti antautui 18. huhtikuuta. Venäläisten tappiot olivat noin 14 000 miestä ja suomalaisten 2 165 miestä joista kaatuneita oli 440.
Suomi siirtyi ensimmäistä kertaa kesäaikaan. Käytäntöä ei kuitenkaan jatkettu seuraavana vuonna.
Toukokuu
Marsalkka Mannerheim myönsi Suomen äideille vertauskuvallisesti vapaudenristin.
Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen puolisonsa Jenny Wihuri perustivat nimeään kantavan rahaston ja lahjoittivat sen peruspääomaksi 31 miljoonaa markkaa. Rahaston tehtäväksi he määrittelivät Suomen henkisen ja taloudellisen viljelyn sekä "nykyoloissa" maan jälleenrakennuksen tukemisen.
Kesäkuu
4. kesäkuuta – Marsalkka C. G. E. Mannerheim täytti 75 vuotta. Tasavallan presidentti Risto Ryti myönsi hänelle Suomen marsalkan arvonimen.
Ylipäällikkö halusi viettää merkkipäivänsä huomaamattomasti ja vaatimattomasti, mutta joutuu asemansa vuoksi monien kunnianosoitusten kohteeksi. Syntymäpäivän vastaanotto järjestetään lähellä Immolan lentokenttää Kaukopään radalle ajetussa junassa, jossa Mannerheimia käyvät onnittelemassa mm. tasavallan presidentti Risto Ryti, valtioneuvoston ja eduskunnan edustajat, työmarkkinajärjestöjen johtajat sekä puolustusvoimien ylin johto. Muut onnittelut ohjataan Mannerheimin Helsingin-kotiin, jossa marsalkkaa edustaa kenraalimajuri Kekoni. Yllättävin syntymäpäivävieras tulee Saksasta: johtaja ja valtakunnan kansleri Adolf Hitler päättää käydä henkilökohtaisesti onnittelemassa pohjoista aseveljeään.
Tieto Hitlerin vierailusta saadaan vasta syntymäpäivää edeltävänä iltana. Korkean vieraan turvallisuuden takaamiseksi joudutaan suorittamaan pikaisia erityisjärjestelyjä. Hitleriä ja hänen seuruttaan, johon kuuluvat mm. Saksan yleisesikunnan päällikkö sotamarsalkka Wilhelm Keitel, kuljettava lentokone laskeutuu Immolan kentälle vähän puolen päivän jälkeen. Vieraita vastassa on lentokentällä mm. presidentti Ryti ja Saksan Helsingin-lähettiläs Wipert von Blücher. Vieraat ja isännät siirtyvät autoilla juhlapaikalle, onnittelevat Mannerheimia ja nauttivat sen jälkeen presidentti Rytin tarjoaman lounaan. Lounaaseen kuuluu erilaisia piiraita, kylmää majoneesilohta ja täytettyä hanhea hollantilaisen kastikkeen kera sekä snapsi, valkoviiniä, punaviiniä, samppanjaa, ja kahvia. Saksan johtajalla on presidentinkin pöydässä oma ruokavalionsa: hän syö parsakeittoa ja vihannesvanukasta sekä juo vain kivennäisvettä.
Lounaspöydässä Hitler kertoo laveasti mm. menneen talven koettelemuksista itärintamalla, palaa välirauhan aikaiseen Molotovin vierailuun Berliinissä Ja selostaa Saksan tulevia sotatoimia. Mannerheimin ja Rytin ihmetykseksi ja helpotukseksi Hitlerin vierailuun ei näytä liittyvän mitään suoranaisia sotilaallisia tavoitteita tai vaatimuksia.
Lounas ja keskustelut venyvät suunniteltuja pitemmiksi. Saksan johtajan ja hänen seurueensa koneet lähtevät paluumatkalle Immolan kentältä klo 18:30 alkuperäisessä aikataulussa lähtö oli suunniteltu puolitoista tuntia aiemmaksi.
Ylipäällikkö saa merkkipäivänään vastaanottaa lukuisia muitakin huomionosoituksia. Ulkoisesti huomattavin on hänen nimityksensä Suomen marsalkaksi. Juhlan yhteydessä valtioneuvosto haluaa korostaa suomen kansan yhdistymistä ja vuoden 1918 sodan aiheuttaman kuilun umpeutumista. Puolustusvoimien lippupäiväksi tulee toukokuun 16. päivän sijasta kesäkuun 4 päivä.
Heinäkuu
Heinrich Himmler vieraili Suomessa.
Valtioneuvosto päättää panna tupakan kortille. Kortti annetaan kaikille vähintään 20- vuotiaille miehille ja 24-vuotiaille naisille. Kortin yhdellä kupongilla saa yhden laatikon paperi-imukkeisia savukkeita (pöllisavukkeet on varattu armeijan tarpeisiin), 4 sikaria, 10 pikkusikaria, 25g piipputupakkaa tai 50g nuuskaa.
Elokuu
Neuvostopartisaanit kiihdyttävät toimintaansa kesän aikana Suomessa - välikohtauksia sattuu etenkin Kuhmon ja Kuusamon alueella.
Lentolaivue 24 pudottaa kahtena päivänä käydyissä ilmataisteluissa itäisen Suomenlahden yllä yhteensä 27 neuvostokonetta.
Syyskuu
Maaliskuun lopulla 1942 Suomeen pudotettu neuvostovakooja, niin kutsuttu Vihdin desantti pidätetään Helsingissä hänen radiolaitteidensa paljastuttua poliisille. Desantti myöntää alun alkaen vakoilutehtävänsä, mutta ei paljasta oikeaa henkilöllisyyttään. Vasta kuukauden tutkimusten jälkeen poliisille selviää hänen henkilöllisyytensä. Yhdysvalloissa 1912 syntynyt Kerttu Nuorteva on tunnetun vallankumouksellisen sanomalehtimiehen Santeri Nuortevan tytär. Täydellisen tunnustuksen antaminen viivästyy, sillä Kerttu Nuorteva "sekoaa" ja hänet toimitetaan ensin Helsingin sielullisesti sairaiden vastaanottoasemalle.
Kuulustelut kuitenkin jatkuvat ja vähitellen totuus paljastuu. Kerttu Nuortevan tunnustus johtaa kymmenkunnan henkilön pidättämiseen ja tuomitsemiseen. Heistä kuuluisimmat ovat Hella Wuolijoki ja Jarmo Pennanen.
Lokakuu
Helsingin messuhallissa pidettiin suomalaisen kirjapainotaidon 300-vuotisjuhla
Suomalainen sukellusvene Vesihiisi upottaa Ahvenanmerellä vihollisen S7-sukellusveneen.
Marraskuu
Venäläinen pommikone pudotti kaksi pommia Erottajalle Helsingin keskustaan. 50 ihmistä kuoli ja yli sata loukkaantui. Ilmahälytystä ei ollut ehditty antaa ajoissa.
Suomalaiset moottoritorpedoveneet tekevät iskun Lavansaareen ja upottavat neuvostotykkivene Krasnaja Znamjan.
Joulukuu
Helsingin seudun metsäkaartilaisia johtanut työmies Veikko Pöysti ja yksi poliisi saivat surmansa Helsingin mlk:n Hiekkaharjussa käydyssä tulitaistelussa. Kolme poliisia haavoittui ja kahdeksan Pöystin avustajaa pidätettiin.
Syntyneitä
5. maaliskuuta – Hannu Karpo, suomalainen toimittaja
17. huhtikuuta – Jouko Turkka, suomalainen kirjailija ja teatteriohjaaja
20. huhtikuuta – Arto Paasilinna, suomalainen kirjailija
24. toukokuuta – Hannu Mikkola, suomalainen ralliautoilija
18. kesäkuuta – Riitta Uosukainen, poliitikko, valtioneuvos
23. heinäkuuta – Matti Siitonen ("Fredi"), suomalainen laulaja
21. syyskuuta – Veikko Salmi ("Vexi Salmi"), suomalainen sanoittaja
Additional Hints
(Decrypt)
xhhfv