HUOM! Lähteelle ei ole suotavaa mennä autolla.
https://www.hollola.fi/kiikunlahteen-liikennetta-rauhoitetaan
Tämä Earth-kätkö opettaa asioita pohjavedestä ja esittelee Kiikunlähteen, joka on yksi Etelä-Suomen suurimman pohjavesialtaan purkautumispisteistä. Pohjavesitiede on hydrogeologiaa, jossa tutkitaan geologisten tekijöiden vaikutusta pohjaveden fysikaaliseen käyttäytymiseen ja kemialliseen koostumukseen alueilla. Tässä Earth-kätkössä esitellään pohjaveden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja pohjaveden purkautumista Kiikunlähteen alueella.
Yleistieto
Jääkauden sulaessa noin 10 000 vuotta sitten oli viileämpiä ja lämpimämpiä jaksoja. Viileämpiä jaksoja oli kolme ja ne synnyttivät Suomeen kolme Salpausselkää eli soraharjannetta. Ensimmäinen Salpausselkä kulkee Hangosta Lohjan, Hyvinkään, Lahden, Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran kautta Värtsilään. Myös toinen Salpausselkä vaikuttaa Kiikunlähteen alueella.
Kuva otettu Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Salpaussel%C3%A4t 17.10.2015.
Salpausselän kaltaiset jääkauden muodostamat harjut ja suuret reunamuodostelmat ovat pohjaveden parhaita muodostumisalueita. Sora- ja hiekkamuodostumissa pohjavesi voi olla kymmenien metrien syvyydessä. Pohjavedenpinta on korkeimmillaan keväällä lumien sulettua ja matalimmillaan kevättalvella. Myös runsaat syyssateet nostavat pohjavedenpintaa. Pintaa laskevat esimerkiksi pohjavesien runsas käyttö, soran kaivuut sekä kuivuus. Ensimmäisen Salpausselän korkein paikka on Lahden seudulla, johon Hollolassa sijaitseva Kiikunlähde kuuluu. Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien rajaamalla 48 km2 alueella on reilut kaksi miljardia m3 soraa. Sadevesi suodattuu soran läpi ja muodostuu Etelä-Suomen suurimmaksi pohjavesialtaaksi.
Salpausselät toimivat myös pohjavesien jakajina, niin että pohjavettä purkautuu Salpausselkien ja harjujen juurille lähteiksi. Kiikunlähde on luonnonlähde ja yksi suuren pohjavesialtaan purkautumispisteistä eli kohta, jossa pohjavesi tulee maanpinnan yläpuolelle. Luonnonlähde muodostuu, kun sadevesi kulkee huokoiseen maaperään ja pohjaveden pinta leikkaa maanpinnan tason. Maanpinnan alla oleva vesi ei ole kaikki pohjavettä. Pohjavesi on vedellä kyllästetyn maaperän yläpuolella.
Luonnonlähteitä on usean tyyppisiä: silmäkkeisiä, allikkolähteitä, hetteikköjä ja purolähteitä. Purolähde alkaa pohjaveden purkautumiskohdasta. Allikkolähteessä sen sijaan pohjavesi purkautuu pieneen vesialtaaseen, josta lähtee puro. Hetteikkölähteissä vesi tihkuu maanpinnan läpi. Lähteitä purkautuu sekä maanpinnalle että vesistöjen pohjalle. Niitä on eniten alueilla, joissa on suuria korkeuseroja. Maan alla virratessaan vesi irrottaa kivistä mineraaleja, jotka kulkeutuvat lähteisiin. Erityisen mineraalipitoista lähdevettä pullotetaan luonnon mineraalivetenä.
Pohjaveden synty ja purkautuminen
Sadevedet ja lumien sulamisvedet varastoituvat maa- ja kallioperään maavedeksi tai pohjavedeksi. Maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on maavesivyöhyke, jossa vesi täyttää osittain maaperän huokoiset tilat ja kallioperän halkeamat. Pohjavedenpinnan alapuolella ne ovat sen sijaan kokonaan veden täyttämiä. Pohjavesi virtaa alempana oleviin maastokohtiin ja painovoiman ja paineen vaikutuksesta purkautuu alueellisesti ylös maanpintaan tai vesistöihin.
Kuva on otettu T. Huttulan Hydrologian materiaalista: http://users.jyu.fi/~thuttula/WETA150/WETA150_7.pdf 17.10.2015.
Pohjavesien esiintyminen maailmalla ja Hämeessä
Pohjavedet ovat maapallon suurin makean veden varasto. Varasto on uusiutuva, mutta se voi ehtyä, jos sitä käytetään nopeammin kuin se ehtii uusiutua. Maapallon pohjavesivarat ovat ehtymässä liiallisen käytön vuoksi. Lisäksi ilmaston lämpeneminen uhkaa suolata monia pohjavesivarastoja.
Hämeen alueella pohjavesivarastot ovat suurimmat Salpausselkien I ja II alueilla sekä kaakko-luodesuuntaisissa harjujaksoissa. Pohjavesivarantoja on eniten Asikkalan, Hausjärven, Hollolan, Lahden ja Lopen alueilla. Hämeen alueella pohjavesivarastoja on vähiten Forssassa. ELY-keskuksen arvion mukaan Hämeen pohjavesialueita on yhteensä noin 1 140 km2, mikä on noin 10% Hämeen maapinta-alasta. Pohjavettä muodostuu alueella noin 506 000 m3 vuorokaudessa ja siitä käytetään noin 20%.
Pohjavesien suojeleminen
Pohjavesien suojelulla pyritään säilyttämään luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja estämään pohjaveden laadun heikentyminen ihmisten toimesta. Suomessa luonnontilaiset pohjavedet ovat pääosin hyvälaatuisia ja vettä voidaan käyttää ilman käsittelyä. Pohjavesialueet ovat kuitenkin pilaantuvia ja niihin kohdistuvat riskit ovat kasvaneet teollisuuden, kaatopaikkojen, huoltoasemien ja maa-aineksen oton kasvaessa. Myös teiden suolaus ja vedenottamoiden rakentaminen kasvattavat pohjavesien suojelun tarvetta. Konkreettista hyötyä pohjavesisuunnitelmista on esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Suomessa pohjavesien suojeluun osallistuu useita tahoja: ELY-keskukset, aluehallintoviranomaiset, kunnat, vesihuoltolaitokset ja toiminnanharjoittajat.
Pohjavesiensuojelusuunnitelmassa on myös suunnitelma pohjavesien määrän ja laadun mittaamiseksi.
Kiikunlähteen alue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi. Riskipohjavesialueella ihmisen toiminta voi aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Arviointi perustuu alueen maankäyttöön, ihmisen toimintaan alueella, pohjaveden laatuun sekä alueen merkittävyyteen vedenhankinnalle.
Pohjaveden sopivuus juomavedeksi
Pohjavettä käytetään juoma- ja talousvetenä kaivojen kautta. Pohjavesi sopii juomavedeksi, koska se on suodattunut maakerrosten läpi ja puhdistunut näin epäpuhtauksista, kuten haitallisista bakteereista. Veteen on myös samalla liuennut hyödyllisiä suoloja. Käyttökelpoisinta pohjavettä löytyy hiekka- ja sorapitoisesta maaperästä sekä peruskallion halkeamista.
Lahden seudun vesijohtovesi on maankuulua ja se on kokonaan pohjavettä. Alueella on seitsemän pumppaamoa ja asemilta pumpataan päivittäin noin 30 miljoonaa litraa pohjavettä.
Kiikunlähteen silmäkkeistä ottaa kolme yksityistä kiinteistöä talousvetensä. Jotta vesi ei sotkeutuisi mudasta ja putket rikkoontuisi, kiinteistön omistajat toivovat, ettei lähteessä uitaisi.
Kiikunlähde
Kiikunlähde on mainittu useissa yhteyksissä Suomen suurimmaksi lähteeksi. Lähteistä ei ole kuitenkaan riittävästi koottua tietoa koko Suomesta. Lisäksi lähteiden koko muuttuu ja vertailua voidaan tehdä monella tapaa. Mikäli tarkastellaan Suomen ympäristökeskuksen arvioita vuodelta 2013 olemassa olevista tiedoista päivittäisen purkauman suhteen, on Kiikunlähde huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Utsjoella sijaitseva Karigasniemen Sulaoja tai Taivalkoskella oleva Taivalvaaran lähde.
Suomen ympäristökeskuksen arvioimat purkaumamäärät. Lista ei ole kattava vaan suuntaa antava
- Utsjoki, Karigasniemen Sulaoja, purkauma 35 000 m3 / vuorokausi
- Taivalkoski, Taivalvaaran lähde, 17 000
- Hollola, Hammonjoen lähde, 11 000
- Pudasjärvi, Ollinojan lähde, 10 000
- Hämeenkoski, Helvetinlähde, 8000
- Köyliö, Kuninkaanlähde, 7000
- Hollola, Kiikunlähde, 7000
- Oripää, Myllylähde, 6500.
Kiikunlähde on joka tapauksessa mittava luonnonlähde ja konkreettinen ilmentymä Etelä-Suomen suurimmasta pohjavesialtaasta. Kiikunlähteen pituus on 400 metriä ja leveys leveimmillään 100 metriä. Lähde ei jäädy talvellakaan, koska lähteen silmässä veden lämpötila on noin 5 asteista.
Kokonsa lisäksi Kiikunlähde on tunnettu turkoosista väristään sekä elokuvasta Järven tarina, 2014.
TEHTÄVÄT JA KOORDINAATIT
Ykköspiste: PATO (N 61° 01.898 E 025° 24.952) Havainnoi ja laske.
1. Minkälainen patorakennelma paikalta löytyy ja kuinka sillä säädellään lähteen pinnan korkeutta?
2. Kuinka monen patoluukun kautta vettä juoksutetaan?
Kakkospiste: MATKA tienristeyksestä (N 61° 01.860 E 025° 25.146) LÄHDELAMMEN ETELÄPÄÄHÄN INFOTAULUN LUOKSE (N 61° 01.717 E 025° 25.092)
3. Havainnoi matkalla mahdollisia vaaratekijöitä lähteen ja pohjaveden laadulle. Kerro vastauksessasi vähintään kaksi vaaratekijää.
Kolmospiste: INFOTAULU (N 61° 01.717 E 025° 25.092) Tutki taulusta ja kätkökuvauksen opetuksellisesta osuudesta:
4. Missä kohtaa lähdelampea on lähteen silmä, josta vesi pulppuaa lähteeseen?
5. Mihin alueen pohjavedet jakaantuvat ja virtaavat?
6. Mihin lähteen vesi virtaa?
7. Riittäisikö Kiikunlähteeseen purkautuva vesi Hollolan ja Lahden alueen päivittäiseen vedentarpeeseen?
Lähetä vastaukset profiililinkin kautta:
Lähetä viesti Team HEP:lle
Älä kirjoita vastauksia löytöloggaukseesi.
Voit logata käyntisi vastausten lähettämisen jälkeen, et tarvitse erillistä loggauslupaa. Jos on epäselvyyksiä, otamme yhteyttä.
LÄHTEET (käytetty 17.10.2015 versioita):
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2011/05/16/suomen-suurin-lahde-loytyy-lapista
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4hde
http://www.lahdenseudunluonto.fi/lahden-seudun-luonto/vesistot/pohjavesi
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet__Hame(28432)
http://weppi.gtk.fi/aineistot/mp-opas/pohjav_esiintyminen.htm
http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/9B0C4C33A5D6A69BC2256F650041228F
http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/B98D4928779C18B1C2257AEF002E6F1E/$file/Seudullinen%20pohjaveden%20suojelusuunnitelma,%20pienempi.pdf