Päivölän opisto:
Päivölän Kansanopiston perusti Helsingin yliopiston, silloisen Aleksanterin yliopiston, Hämäläisosakunta vuonna 1894 silloiseen Sääksmäen pitäjään. Opisto perustettiin Hämeen Kansanopisto -nimisenä. Ensimmäisen toimintavuotensa opisto toimi Sillantaan kartanossa Tarttilan kylässä.
Hämeen Kansanopiston alkajaisjuhla vietettiin marraskuun 1. päivänä 1894. Sillantaan talon katolla liehui sinivalkoinen lippu; ne värit oli jo silloin omaksuttu suomenkielisten keskuudessa. Salin perällä oli köynnöksin koristeltu puhujalava, jonka takana valkoisella taustalla oli Hämeen vaakunakilpi ja sen yläpuolella tähti.
Opiston päärakennus valmistui vuonna 1895, rehtorin asuinrakennus 1904 ja kutomo 1905. Ensimmäinen asuntola valmistui 1909, kuten myös leipomo.
Päivölän opisto on yksityinen ja riippumaton oppilaitos. Koulutusta on järjestetty jo vuodesta 1894, kokemusta opetustyöstä on siis lähes 120 vuotta. Tänä päivänä Päivölässä voi opiskella oikeustiedettä, kasvatustiedettä, luonnontieteitä, matematiikkaa sekä matkailua ja kuvataiteita. Rauhallinen ympäristö tarjoaa mahdollisuuden tehokkaaseen oppimiseen ja opiskelijat saavuttavatkin hyviä tuloksia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Päivölän Kuppikivi:
Suomessa kuppikiviä on varsinkin maan länsi- ja eteläosissa. Suomesta tunnetaan yli 350 kuppikiveä. Niiden käyttö on jatkunut historialliseen aikaan, syrjäisillä paikoilla 1900-luvulle. Tällöin niiden käyttö on liittynyt esimerkiksi sairauksien parantamiseen. Suomen kuppikiviä pidetään pääasiassa rautakautisina, mutta osin ehkä myös keskiaikaisina. Suomessa kuppikivet ovat yleensä lähellä viljelysmaita.
Kivien kuoppien merkityksestä on useita oletuksia ja suomalaisia kansanperinteitä. Usein kivet ovat uhripaikkoja. Uhreja, kuten viljaa, jätettiin kiven koloihin suvun vainajille, haltijoille tai maahisille sato- ja pyyntionnen toivossa. Jotkut uskoivat, että kuoppiin jääneellä sadevedellä on parantava vaikutus. Loitsuissa myös kipuja ja vaivoja karkotetaan kiven reikiin.
Päivölän mäellä on useita kuppikiviä. Suurin kivistä on noin 5 x 3 x 1m. Kivessä on 17 kuppia, halkaisijaltaan 5-7cm, syvyydeltään 1-4cm. Lisäksi kolme rapautunutta kupin aihiota, halkaisijaltaan 3-5cm, syvyydeltään 0,5-1cm. Kupit on hiottu neljään suoraan riviin, Lisäksi kivessä on kolme raaputettua uraa joista yksi muistuttaa kiemurtelevaa käärmettä. Päivölän kuppikivien on arvioitu olevan rautakautisia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kätkölle on lupa kulkea Päivölän opiston piha-alueen läpi.
Kätkön ympärillä on suuria kuusia jotka saattavat pyörittää gps-paikanninta kovastikin. Kätkö on kooltaan nano, mutta camo ennemminkin regular. Laitathan lokivihkon ensin korkkiin ja sitten vasta suojakuoreen, sekä kätkön takaisin paikalleen juuri niin kuin se olikin, jotta vaikeusaste pysyisi kaikille kätköilijöille samana. Onnea etsintään!