Sääksmäki on Sydän-Hämeen keskeisimpiä muinaispitäjiä ja Sääksmäen Rapolan muinaislinna on hallinnut aikanaan Hämeen tärkeimpiä vesistöreittejä. Asutus ja maanviljely ovat saapuneet Rapolanharjun etelärinteelle jo rautakaudella. Kiinteä asutus saapui Sääksmäelle Kokemäenjokilaaksosta viimeistään 400-luvulla. Joidenkin teorioiden mukaan asutusta on saattanut olla seudulla jo paljon aiemminkin. Rapolan muinaislinna rakennettiin todennäköisesti viikinkiajalla 800–1000-luvuilla, ja sitä pidetään Vanajaveden reitin varrelle rakennettujen linnoitusten päälinnoituksena.
Suur-Sääksmäen mahtipitäjä mainittiin ensimmäisen kerran kirjoituksissa vuonna 1340. Vanhimmat maininnat Sääksmäestä ovat latinankielisessä muodossa "Saxamaeke", koska latinassa ei tunneta ä-kirjainta. Sittemmin nimi kirjoitettiin muodossa Sääksenmäki ja vuodesta 1550 alkaen Sääksmäki.
Sääksmäkeen ovat aikoinaan kuuluneet muun muassa Pälkäne ja Akaa, jotka mainitaan jo 1405. Sääksmäen kylistä Huittula mainittiin ensimmäisen kerran 1416, Anajala ja Liattula 1405. Sääksmäen kihlakunta kattoi keskiajalta aina 1800-luvun lopulle asti koko läntisen Hämeen ja ulottui etelässä Somerolta kauas Päijänteen pohjoispuolelle saakka.
Keskiajalla Valkeakoski oli tunnettu myllykylä, jonne tultiin matkojen takaa veneillä viljaa jauhamaan. Kehitys oli suhteellisen hidasta, kunnes Valkeakosken kanava rakennettiin vuonna 1869. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennetut paperitehdas ja puuhiomo saivat 1880-luvulla seurakseen muun muassa Suomen ensimmäisen selluloosatehtaan. Teollisuustaajama alkoi syntyä tehtaiden vetäessä maaseudun asukkaita puoleensa. Niinpä siinä kävikin, että vuonna 1973 emäpitäjä Sääksmäki liitettiin Valkeakoskeen.
Nuorimmasta päästä ei ole pitäjän kirkkokaan. Se on rakennettu vuosien 1480-1510 välisenä aikana, todennäköisesti vuoden 1500 paikkeilla. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi Suomen intendenttikonttorissa laaditun ehdotuksen mukaan 1839-1841. Kirkko paloi toisena pääsiäispäivänä 1.4.1929. Palon jälkeen kirkko rakennettiin uudelleen vuosina 1932-33 arkkitehti Kauno S.Kallion suunnitelman mukaan. Sivulaivat purettiin ja kirkko palautettiin lähemmäs alkuperäistä kokoaan. Alttaritaulun ikkunasyvennyksistä löydettiin jälkiä vanhoista maalauksista, jotka ovat peräisin 1500-1600 -lukujen vaihteesta. Niistä onnistuttiin saamaan esiin apostoleita esittäviä henkilöhahmoja ja maalausten lahjoittajan nimen sisältävää tekstiä. Kirkon katto- ja seinämaalaukset ovat sääksmäkeläisen taiteilijan Kalle Carlstedtin käsialaa. Sääksmäen kirkko on suosittu vihkikirkko, ja siellä järjestetään vuosittain konsertteja. Kesäisin kirkko toimii tiekirkkona.
Lähteet: wikipedia, Museovirasto, Sääksmäen seurakunta
Aloita Kirkon pihalta. Sieltä tarvitset kolme numeroa. Numerot löydät seuraavasti:
A) Länsipäädyn seinässä olevien valaisinten määrä -1
B) Menneiden sukupolvien muistolle pyhitetyn patsaan ihmishahmojen määrä -1
C) Itäpäädyn valkoisten kolmioiden määrä
Siirry entisen Sääksmäen pitäjän 0 pisteelle, josta on oma waypointtinsa. Sieltä saat loput tarvitsemasi numerot ja ne löydät seuraavasti:
D) Etäisyys Helsinkiin 2. numero - 1. numero
E) Etäisyys Valkeakoskelle
F) Etäisyys Ritvalaan
Loppupisteen koordinaatit saat sijoittamalla löytämäsi numerot seuraavaan kaavaan
N 61.12.ABC E 24.04.DEF
Camo on lukittu, mutta avain on siellä missä kätkökin. Muistakaa sulkea sekä rasia että camo kunnolla!