| Mätikän luolan kulumismuodot |
|
"Mätikän luola on yksi Varsinais-Suomen komeimpia ja viihtyisimpiä luolia, ehkä koko Suomen mittakaavassakin ihan luolien kärkipäässä." - Luolamies Tuomo Kesäläinen
Mätikän luola on tilava, suomalaiseksi harvinaisen selkeälinjainen rakoluola, joka on syntynyt kalliolohkojen liikkuessa jääkauden vaikutuksesta. Sen seinämien kauniit muodot ovat useiden luolan syntymän jälkeen vaikuttaneiden eroosio- ja rapautumismekanismien tulosta. Alla esitellään niistä muutamia.
Jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön pinnalla, sisällä ja pohjassa vaikutti voimakkaita sulamisvesivirtauksia, jotka laajensivat ja silottivat kallioiden rakoja ja rapautumia. Tätä ns. glasifluviaalista eroosiota tehostivat veden mukana kulkeneet kivet ja hiekanjyvät. (Esimerkiksi Suomen hiidenkirnut ovat tyypillisesti muodostuneet sulamisvesien pyörittäessä kiviä kalliota vasten.)
Kun jääkausi päättyi, alkoi mannerjäätikön alas painama kallioperä jälleen kohota. Maan ja veden rajalle nousseita kallioita alkoivat muokata rantavoimat eli aallot, virtaukset ja jääpeitteen liikkeet, jotka kuluttivat kalliopintoja ja huuhtoivat pois irtonaista ainesta. Koska maankohoaminen on Suomessa ollut nopeaa, ovat rantavoimat vaikuttaneet kallioihin vain joitakin kymmeniä tai satoja vuosia ennen kuin ne ovat kohonneet vedenpinnan yläpuolelle.
Veden yläpuolelle noustuaan kalliot jäivät alttiiksi pakkasrapautumiselle. Ilmiö johtuu kallion rakoihin päässeestä vedestä, joka lämpötilan laskiessa laajenee voimakkaasti muodostaen jääkiteitä. Seurauksena kalliosta irtoaa suurehkoja, rosoisia paloja.
Tehtävät
Geokohteen löydetyksi loggaaminen edellyttää vierailemista Mätikän luolassa ja vastaamista vierailun perusteella seuraaviin kysymyksiin. Lähetä vastauksesi kätkön tekijälle viestikeskuksen kautta.
- Luolan sisältä löytyy suuri pyöreä kivi, jonka kohdalta lähtee luolan katolle johtava tunneli. Tutki tunnelin seinämien muotoja ja esitä arvelusi niihin vaikuttaneista kulumismekanismeista. Mihin perustat päätelmäsi?
- Tutki luolan seinämää ja pohjaa em. tunnelia vastapäätä, pyöreän kiven toisella puolella. Mikä tai mitkä kulumismekanismit on vaikuttaneet täällä? Mihin perustat päätelmäsi?
- Arvioi tai mittaa korkeusero luolan alimman suuaukon alareunan ja kysymyksen 1 tunnelin ulkopuolisen suuaukon yläreunan välillä. (Voit käyttää apuna vaikka GPS:si korkeusmittaria.) Kuinka kauan arvioit luolan ehtineen olla rantavoimille alttiina? Oletetaan maankohoamisen nopeudeksi 5 mm vuodessa.
Voit logata kätkön heti lähetettyäsi vastaukset. Loggaukseen liitetyt valokuvat ilahduttavat suuresti. Ethän spoilaa vastauksia loggauksessasi tai siihen liittämissäsi kuvissa.
Historiaa ja nykyisyyttä
Mätikän luolaan liittyy lukuisia tarinoita. Paikallinen väki on piileskellyt siellä vainolaisiaan, ja kerrotaan ryöväri Sika-Kyöstinkin aikoinaan pitäneen majaansa luolassa. Pelkkiin tarinoihin ei tarvitse tyytyä, sillä luolassa on myös merkkejä menneiltä ajoilta. 1800-luvusta kertovat muutamat kiveen hakatut nimet vuosilukuineen, ja sitäkin paljon varhaisemmista ajoista saattaa kertoa seinältä löytyvä, vielä ajoittamaton kalliomaalaus.
Koko Mätikänvuori on nykyään luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Luokittelu ei kuitenkaan rajoita alueella liikkumista tai luolassa vierailemista, eikä luolalla tai millään muullakaan alueen osalla ole luonnonsuojelustatusta. Mätikän luola onkin suosittu retkikohde.
Huomautus 24.8.2021: Mätikän luolalla vuosia sitten tehdyn ympäristörikoksen jälkiä on korjattu. Luolassa on silti yhä lasinsiruja ja vaseliinitahroja. Liikuthan varovaisesti! Alueelle on myös asetettu laittomia kieltotauluja, joiden kehotuksia ei tarvitse noudattaa.
| Geomorphology of Mätikkä Cave |
|
Mätikkä Cave has its origins in the Ice Age, during which dislocation of blocks of bedrock has formed a spacious crevice cave. The shapely forms of the cave's walls are the result of various geomorphological mechanisms such as erosion and weathering which taken place after the formation of the cave.
At the end of the Ice Age, strong meltwater flows at the bottom of the glacial ice sheet enlarged and honed the cracks and surfaces of the bedrock. This mechanism, called glacifluvial erosion, was further strenghtened by stones and sand moved about by the flowing water. (Finnish giant's cauldrons have often formed this way.)
When the glacier retreated at the end of the glacial period, the removal of the weight led to the slow rebound of the land to its pre-glacial form. Rising rocks were subjected to forces causing shore erosion including waves and currents, and in the cold season, the movements of ice.
Rocks which have emerged above water are subject to frost weathering. The process is caused by water in small cracks in the rock expanding as it freezes and forms ice crystals. This causes rough, largish pieces of stone to break away from the rock.
Tasks
Logging this Earthcache as found requires a visit to Mätikkä Cave, and based on the visit, answering the following questions. Please send your answers to the owner of this cache via the Message Center.
- Locate the large, round boulder within the cave and study the upright tunnel leading to the top of the cave from there. Which geomorphological processes do you think have been at work in the tunnel? Which observations led you to this conclusion?
- Study the wall and bottom of the cave opposite to the upright tunnel. Which geomorphological process or processes have been at work here? Which observations led you to this conclusion?
- Estimate or measure the difference in altitude between the bottom edge of the lowest cave entrance and the top edge of the outer exit of the tunnel in question 1. (You may use your GPS as an altimeter.) How long has the cave been subjected to shore erosion? Assume the speed of the land's rebound to be 5 mm per year.
You may log the cache as found as soon as the answers have been sent. Photos included in the log are much appreciated. Please do not spoil the answers in your log.
Lähteet/Sources:
Kejonen Aimo & Kesäläinen Tuomo: Suomen luolat (2015).
Rönkä Mia, Karhilahti Ari & Rannikko Ann-Mari: Turun seudun luontoretkiopas (2015).
Toivanen Simo & Veistola Simo: Tellus 1 - Sininen planeetta (2013).