Knehtilän tila on muodostettu isonjaon jälkeen kruunun liikamaista ja se ostettiin itsenäiseksi perintötilaksi vuonna 1796. Alunperin tila sijaitsi Nurmijärven pitäjän koillisnurkassa lähellä Hausjärven rajaa. Nykyään alue on Hyvinkäätä. Hyvinkään kunta perustettiin vuonna 1917 naapuripitäjistä, suureksi osaksi Nurmijärvestä irrotetuista maista. Kunnasta erotettiin Hyvinkään kauppala, joka tuli kaupungiksi 1960. Muu osa Hyvinkäästä jäi maalaiskunnaksi, joka yhdistettiin kaupunkiin vuonna 1969.
Knehtilän tila on ollut luomutuotannossa vuodesta 2010 lähtien. Luomuviljelyssä pyritään mahdollisimman hyviin satoihin luonnon omia vahvuuksia käyttäen. Erityisesti maan hyvällä rakenteella ja vesitaloudella on suuri vaikutus satoihin.
Tilalla vijellään 340 hehtaarin peltoalaa. Vuonna 2015 pellolla kasvoi mm syys- ja kevätvehnä, kauraa, ohraa, hernettä ja tattaria. Koska tilalla ei ole tuotantoeläimiä, pitää n. kolmanneksen alasta viljellä joka vuosi viherlannoituskasveja, jotta maassa riittää ravinteita viljelykasveille. Viherlannoituskasveina käytetään typensitojakasveista apilaa, hernettä, härkäpapua ja sinimailasta. Lisäksi nurmilla kasvaa timoteita. Muita luomuviljelyssä sallittuja orgaanisia lannoitteita ovat mm luulihajauho ja kompostoitu hevosenlanta.
Rikkakasveja luomutilalla torjutaan mm kasvinvuorotuksen avulla. Kasvukauden aikana rikkakasveja hävitetään rikkakasviäkeellä ja optisesti rikkakasvit tunnistavalla riviväliharalla. Syksyllä osa viherlannoitusnurmista kynnetään ja muiden kasvien kasvulohkot muokataan järeällä kultivaattorilla, jotta kasveista jäänyt eloperäinen aines sekoittuu tehokkaasti maan pintakerroksiin.
Tilan traktoreissa ja työkoneissa on täsmäviljelylaitteistot, jotta viljelytoimet osuvat juuri oikeaan kohtaan peltoa eikä viljelypanoksia hukkaannu. Geokätköilijää saattaa kiinnostaa, että satelliitit ja GPS-mastot ohjaavat traktorin 3,5 sentin tarkkuudella oikeaan kohtaan eikä kuljettajan tarvitse välttämättä koskea lainkaan ohjauspyörään.
Maa-aineksen huuhtoutumista vesistöihin tilalla ehkäistään suojavyöhykkeillä, joita on perustettu kymmenen hehtaarin alalle ojien ja vesistöjen varsille. Pienempien pelto-ojien reunoilla on vähintään kolmen metrin levyiset suojakaistat. Tilan läpi kulkee Palojoki, joka on osa Vantaanjoen vesistöä.