Kätkö sijaitsee Jussarön eteläpuolella Paroni Carl Munck kiven läheisyydessä. Kiveltä voit tähystää merelle, jonka pohjassa haaksirikkoutunut Hanneke Vrome lepää. Saaritie vie vanhalle merivartio tornille. Majakan vanhat perustukset nähtävissä kiivettäessä torniin. Tornin länsipuolelta lähtee polku tykkipatterille, jonne polku päättyy. Matka tykkipatterilta kätkölle on luonnonvaraista maastoa. Kätkö sisältää vanhoja "Hansa" kolikoita, joita voi vaihtaa toiseen kolikkoon.
11. marraskuuta 1468 lähti Lyypekin satamasta neljän aluksen saattue kohti pohjoista Itämerta. Kahdella aluksella päämääränä oli Tukholma, kahdella Tallinna. Tallinnaan suuntaavista aluksista suurempi oli 40 metrinen holkki Hanneke Vrome(Wrome), Itämerellä harvinaisen suuri purjealus, jonka lastina oli muun muassa 200 pakkausta kangasta, lähes 1 200 tynnyriä hunajaa ja monenlaista muuta kauppatavaraa, hopeaa sekä 10 000 kultaguldenia. Niiden nykyarvo voi olla jopa yli 100 miljoonaa euroja. Lähteiden mukaan aluksessa oli ainakin 180-200 henkilöä. Tukholman edustalta Arholmasta mukaan tulivat myös Raaseporin linnanherran Lauri Akselinpoika Tottin puoliso Katariina Jönsintytär Viffert ja heidän poikansa. Aluksen kapteeni oli lyypekkiläinen laivuri Hanne Wrome.
Matkan ajankohta oli suunniteltu tarkkaan. Lyypekkiläiset hansakauppiaat pelkäsivät Itämeren kaappareita, joten arvokas lasti päätettiin siirtää pohjoisiin kaupunkeihin vasta purjehduskauden päätyttyä myöhään syksyllä, kun kaappareiden alukset eivät enää olleet liikkeellä. Suunnitelma pysyi salassa, ja alukset välttivät rosvouksen, mutta luonnonvoimille eivät hansatkaan voineet mitään. Laivat olivat ulapalla melko lähellä Tallinnaa, kun ne kohtasivat voimakkaan vastatuulen, joka painoi laivat Suomen rannikolle. Toinen laivoista pääsi Tallinnaan kuin ihmeen kaupalla.
Jussarön edustalla 20. marraskuuta Hanneke Vromella "Pelko syrjäyttää pahoinvoinnin, kun illan pimetessä myrskyn raivo saa uutta pontta. Aluksella mukana oleva pappi tulee matkustajien kajuuttaan lukemaan rukouksia. Jokaisen aallon pohjalla sydän lyö kovempaa ja korvissa humisee. Laiva nitisee, ja sen rakenteissa paukahtelee. Kuuluu valtava rusahdus, ja laiva kallistuu enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Sen jälkeen kaikki käy nopeasti." Yksikään yli 200:sta aluksessa olleesta ei pelastunut, vaan kaikki "laskeutuivat ikään kuin silmänräpäyksessä 20m syvyyteen ja hukkuivat". Tallinnan ja Lyypekin valtasi suuri suru. Lyypekin satamaan pystytettiin muistomerkki katastrofin uhreille. Raaseporin linnanherraa Lauri Akselinpoika Tottia saattoi hitusen lohduttaa, että Karjaalle parhaillaan rakennettava kivikirkko omistettiin pyhälle Katariinalle, hänen hukkuneen vaimonsa kaimalle. Väitetään myös, että kirkkojen katoista roikkuvia votiivilaivoja alettiin rakentaa Suomessa ja Ruotsissa muistuttamaan ihmisiä tästä haaksirikosta.
Hanneke Vromen aarrelaivan löytymisestä uutisoitiin maailmalla keväällä 2015. Läytöpaikaksi ilmoitettiin Jussarön eteläpuoli, jossa lepäsi toistaiseksi tutkimaton hylky. Syksyllä 2015 alkaneessa tutkimussukelluksessa alkoikin hahmottua, että kyseessä on huomattavasti nuorempi hylky. Museoviraston ottamista puuainesnäytteistä saadun tuloksen perusteella hylyn puuosat ovat noin vuoden 1715 kaadetuista puista. Hylky siis ei ole Hanneke Vrome vaan todennäköisesti saksalainen (kauppa)alus. Hylyn välittömässä läheisyydessä makaa myös kaksi tykkilavettia (liukulavettia). Hanneke Vromen viimeinen leposija odottaa siis edelleen löytäjäänsä.