Puun kuljetus uittamalla on ollut kautta aikain edullinen tapa kuljettaa puuta sahoille ja sellutehtaille, jotka sijaitsevat vesireittien varrella. Päijänteellä puuta on uitettu sekä Päijänteen rannoilla sijaitseville sahoille että sellutehtaille kuten Säynätsaloon ja Jämsän seudulle. Sen lisäksi puuta on uitettu Päijänteeltä Kymijokea pitkin Kouvolan seudulle sekä Kotkaan asti. Keiteleen kanava (Keitele-Päijänne) rakennettiin vuosina 1990-1993. Yksi motivaatio rakentaa kanava oli puun uitto latvavesiltä Päijänteelle. Uitot olivat vilkkaimmillaan 1995 ja ne loppuivat vuonna 2002.
Omakohtaisia kokemuksia Päijänteen alueen uitoista olivat esimerkiksi "maatauko" tukkilautalla melontaretkellä Päijänteellä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa sekä Keitele-Päijänne-kanavalla Kapeenkosken sululla Kapeenkoskelle melomaan lähtiessä, kun sulkuun tuli koko sulun täyttävä tukkilautta. Kysyimme hinaajan kipparilta, paljonko puuta lautassa oli. Yksi melojistamme tiesi silloisen puun kantohinnan ja lautan arvoksi arvioimme miljoona markkaa.
Oma syntymäkotini sijaitsee nykyisen Lieksan kaupungin alueella uittoväylän varrella. Jo silloin uittoreittien näkyvimmät merkit, ukot (pollarit), joita myös junttaukoiksi Itä-Suomessa kutsuttiin sekä ukkoihin kiinnitetyt puomit, tulivat tutuiksi. Ukot juntattiin pohjaan yleensä talviaikaan jäältä käsin. Niiden väliin sidottiin tukeista tai pylväistä tehdyt puomit, joilla rajattiin uitolle tarkoitettuja reittejä sekä keruualueita, missä pienemmät lautat kasattiin järviosuuksille isommiksi lautoiksi. Ukkoja on vielä jäljellä myös Päijänteellä, vaikka nippu-uitot ovat siirtyneet pääasiassa kumipyörille tai esimerkiksi Saimaalla työntöproomuihin. Osa ukoista on jo purettu, mutta siellä täällä niitä on vielä jäljellä - jos ei muuten, niin ainakin kartoissa, esimerkiksi Pohjois-Päijänteellä Iso Lehtisaaren lounaisrannalla tai Leppävedellä Pyhäsaaren lounaisrannalla pieninä renkaina nauhamaisessa kuviossa, missä ainakin osa ukoista on vielä jäljellä. Säynätsalon vaneritehtaan edustalta (aikaisemmin 1800-luvun lopussa Johan Parviaisen perustama Säynätsalon saha) karttamerkinnät on jo poistetu, mutta muutama ukko on vielä jäljellä.
Kätkö liittyy läheisesti jo katoamassa olevaan uittokulttuuriin. Purkin löytääksesi tarvitset vesikulkuneuvon. Laivan kannelta käsin voi olla vaikeaa saada purkkia käsiin. Muistathan sulkea purkin huolellisesti ja asettaa se takaisin sinne, mistä sen löysitkin. Purkissa ei ole kynää!