Joulukuusi "syntyi" 1500-luvun protestanttisessa Saksassa, nykyisin Ranskaan kuuluvassa Strasbourgissa, jossa se pappien vastustuksesta huolimatta yleistyi niin, että jo vuonna 1531 torilla myytiin kuusia ja vuonna 1539 leprasairaalakin oli kuusin koristeltu. Aluksi kuuset olivat pieniä ja ne ripustettiin kattoon tai pantiin pöydälle. Kuusten koristelu värillisin paperein ja makeisin alkoi 1600-luvun alussa, vähitellen mukaan tulivat kristillistä perua olevat tähti, enkelit ja omenat. Kynttilät otettiin käyttöön 1600-luvun lopulla. Saksan protestanttisiin kirkkoihin kuusi ilmestyi 1840-luvulla. Tarina Martti Lutherista viettämässä joulua kynttiläkuusen äärellä tuli suosituksi ja levitti tapaa myös kansan keskuuteen. Tosiasiassa Luther ei joulukuusta tuntenut.
1800-luvun alkupuolella joulukuusi levisi saksalaisten aatelisten mukana Englannin hoviin ja pohjoismaiden aatelisperheisiin. Vuonna 1832 silloin 13-vuotias tuleva Viktoria-kuningatar kirjoitti päiväkirjaansa Windsorin linnan kahdesta pöytäkuusesta, joiden juurelle joululahjat laitettiin. Myöhemmin Viktoria meni naimisiin saksalaisen prinssi Albertin kanssa, mikä edisti edelleen joulukuusen leviämistä Englannissa.
Ensimmäinen tieto joulukuusesta Suomessa on peräisin vuodelta 1829, jolloin paroni Klinkowström järjesti Helsingissä suuret jouluaaton kutsut, joita juhlisti peräti kahdeksan joulukuusta. Vuonna 1837 Topelius kirjoitti päiväkirjaansa, miten lapset Ð"kokonainen parvi kyynäränmittaisia eläväisiä" Ð tanssivat joulukuusen ympärillä Uusikaarlepyyssä .
Joulukuusi yleistyi kaupunkiporvariston piirissä 1800-luvun lopulla niin nopeasti, että metsien pelättiin häviävän, etenkin kun suuret, lattialla seisovat kuuset alkoivat syrjäyttää pöytäkuusen. Maaseudulla joulukuusi yleistyi vasta 1900-luvulla. Esimerkiksi Järvisuomen historiasta löytyy yksityiskohta, jossa kerrotaan, miten 1910-luvulla Lehtimäellä tuotiin tupaan joulupuska, tiheä kuusennäre, joka kiinnitettiin kattoon ja koristeltiin saunan jälkeen.
Joulukuusen hoito-ohjeet:Seuraavia ohjeita noudattaen kuusi säilyy tuoreena loppiaiseen ja pitempäänkin:
- Valitse tuore kuusi, joka on kauniin vihreä,
hyvän tuoksuinen ja jonka neulaset ovat tiukasti kiinni.
- Vedä oksa sormiesi välitse.
Jos neulaset pysyvät, puu on hyvä.
- Nosta puu kymmenen senttiä maasta ja kopauta se takaisin.
Jos vihreät neulaset tippuvat, puu on kuiva.
- Kun tuot kuusen kotiin, sahaa pari senttiä rungon alaosasta.
Tuore puupinta imee hyvin vettä.
- Pane kuusi jalkaan ja täytä jalka vedellä.
- Vesipinta ei saa laskea katkaisukohdan alapuolelle,
sillä kuivunut puu ei enää kykene imemään vettä.
- Muista, että kuuset voivat kuivassa sisätilassa
juoda yhdestä kolmeen litraan vettä vuorokaudessa.
Jos kuusenjalan vesitila on pieni, viereen voi asettaa isomman astian,
josta veden voi muoviputkella (lapolla) siirtää kuusenjalkaan.
- Sijoita kuusi viileään, vedottomaan paikkaan,
etäälle lämmönlähteistä kuten pattereista tai tulisijoista.
(Aarne Reunala, Metla asiakaslehti joulukuu/1997)