Saarijärven kirkko
Saarijärven nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas varsinainen kirkko. Se valmistui vuonna 1849. Kirkko edustaa ns. Engelin kirkkoja, jonka on piirtänyt arkkitehti C. L. Engelin johtamassa Suomen intendenttikonttorissa työskennellyt A. F. Granstedt.
Kirkko on aikansa suunnittelijoiden ja rakentajien mestarinäyte. Kirkkosalia hallitseva kupoli on halkaisijaltaan 18 metriä ja Suomen toiseksi suurin puukupoli Lapuan tuomiokirkon jälkeen.
Viimeisessä remontissa ikkunoin avattu kupolin yläosa valaisee kauniisti kirkon sisätilaa, jonka somistukseen kuuluu mm. tunnetun saarijärveläisen taiteilijan Hannes Autereen puureliefi.
Kirkko on avoinna kesäkaudella päivittäin tiekirkkona.
Kirkon vieressä on Saarijärven vanha hautausmaa. Siellä voi ihailla kaunista sankarihauta-aluetta, jota hallitsee Hannes Autereen veistos Kotiseudun henki. Hautausmaalla on myös muita kiinnostavia muistomerkkejä sekä paikka, jossa voi muistaa muualle haudattuja läheisiään.
lähde: http://visitsaarijarvi.fi/aktiviteetit/saarijarven-kirkko/
Saarijärven Paavo
Saarijärven Paavo on alun perin ruotsiksi kirjoitettu J. L. Runebergin runo, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1830. Se kertoo vaikeuksien koettelemasta Paavosta, kuvitteellisesta saarijärveläisestä talonpojasta. Yhdeksi Runebergin tunnetuimmaksi noussut runo loi aikanaan suomalaiselle sivistyneistölle ihanteellisen kuvan työteliäästä ja hurskaasta suomalaisesta talonpojasta.
Kirkon piha-alueella sijaitseva Paavon patsas on kuvanveistäjä Heikki Varjan (1918-1986) suunnittelema. Saarijärven Paavo on taiteilijan tunnetuimpia figuratiivisia töitä. Se paljastettiin Saarijärven maatalousnäyttelyn yhteydessä vuonna 1961.
Patsas on muodostunut pitäjän tunnukseksi kirkon ohella. Vuosittain juhannusaattona sen juurella julkistetaan Saarijärven Paavo.
lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Saarij%C3%A4rven_Paavo, http://visitsaarijarvi.fi/aktiviteetit/1085-2/