Muurahaissinisiipi
Muurahaissinisiipi on Suomen suurin sinisiipilaji, siipien kärkiväli on 35-45 mm. Koiraat ja naaraat ovat samannäköisiä. Aiemmin useilla harjualueilla esiintynyttä lajia tavataan Suomessa enää kahdessa paikassa: Etelä-Karjalassa Taipalsaarella ja Pohjois-Karjalassa Liperissä.
Muurahaissinisiipi on harvinaistunut harjualueiden umpeenkasvun seurauksena. Laji edellyttää elinympäristökseen kuivaa ja aurinkoista maastoa, jossa ei kasva suuria puita ja osa maanpinnasta on vapaana kasvillisuudesta. Radanvarsi Liperissä Kuoringan kylältä Honkalammen tienoille on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi ja rinteitä on puhdistettu kasvillisuudesta perhosta varten.
Lajin elinkierto on poikkeuksellinen. Naaras munii kangasajuruohon nuppuihin ja pieni toukka syö aluksi ajuruohon kukintoa. Nahanluonnin jälkeen toukka pudottautuu maahan ja jää odottamaan paikalle osuvaa keltamuurahaista. Muurahaiset pitävät perhostoukan erittämästä makeasta nesteestä ja ne kuljettavat sen pesäänsä. Pesässä perhosentoukka käyttää ravinnokseen muurahaisentoukkia ja koteloita. Toukka koteloituu muurahaispesään, josta se kömpii ulos seuraavana keväänä aikuisena perhosena ja lähtee lentoon.
lähteet: Wikipedia, Keskisuomalainen
Kätköltä voit nähdä ratapenkkaa ja rinnettä, joka on laikutettu ajuruohokasvustoa varten.
(Jätä autosi Kuopion tien toiselle puolelle Honkarannan tien varteen, jossa on useampikin levike. Radan ylihän ei tulisi mieleenkään kipaista, kun alikulku on vieressä!)