Turun maantien ja Kauppalantien kulmauksessa toimi myös Elannon lihaliike. Kuva: Helsingin Kaupungin museo
Tässä kunnossa talo on seissyt viimeksi kuluneet 10 vuotta. Kuva: Päivi Tuovinen
Elannon talosta on olemassa erilaisia suunnitelmia, mm. asunto- ja liiketilatarkoituksiin, mutta mitään valmista siitä ei vuosien yrittämisen tuloksena kuitenkaan ole tullut. Talon tulevaisuutta alettiin joissain määrin tarkemmin pohtia vuonna 2009, mutta suunnitelmat ovat toistaiseksi olleet vain alustavia. Samalle tontille on kaavailtu myös uudiskohdetta, jonka rakentaminen ei myöskään ole edennyt suunnitelmia pidemmälle. Talon tonttia hallinnoi TA-yhtiö.
Arvokas kaupparakennus muuntuu neljäksi asunnoksi ja kolmeksi toimistoksi. Samalla pihapiiriin nousee kymmenen asunnon uudisrakennus. Rakennustyöt alkavat ensi keväänä.
Haagan Tiili-Elantona tunnettu rakennus valmistui 1927. Samaa sarjaa sen kanssa on Malmin Elanto vuodelta 1931. Kummankin on suunnitellut oman aikansa merkittävimpiin kuulunut arkkitehti Väinö Vähäkallio (1886–1959).
Elanto myi Kauppalankadun ja Vanhan Turuntien kulmauksessa sijaitsevan liikekiinteistön jo 20 vuotta sitten silloiselle Tarveasunnot Oy:lle. Viimeksi talossa toimi muun muassa kukkakauppa. Sen lopetettua talo on ollut surullinen ilmestys vanerilla peitettyine ikkunoineen.
Tiilitalon toisen kerroksen asuntoihin rakennetaan jokaiseen myös oma ullakkohuone. Kooltaan asunnot ovat 73,5–98 neliötä.
Pihapiirin viisikerroksisen uudisrakennuksen asunnot ovat kooltaan 60,5–130 neliötä. Ylimmän kerroksen asuntoihin tuovat ”arjen luksusta” suuret terassit. Kerrostalo rakennetaan kiinni tonttia rajoittavaan kallioseinämään.
Uudisrakennuksen alle tehdään puolilämmin autohalli, josta pääsee hissillä kerroksiin. Ajoluiska sinne tulee tiilitalon pohjoispuolelle.
Vanha kauppakiinteistön katujulkisivu on suojeltu, ja talo on määritelty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi.
Elanto
Helsingissä ensimmäinen merkittävä osuuskauppa on Elanto. Se syntyy lokakuun 15. päivänä 1905, kun irtisanotut leipomotyöntekijät alkavat puuhata omaa tuotantolaitosta. Vuonna 1907 valmistuu Elannon ensimmäinen leipomo. Saman tien avataan myös ensimmäiset leipämyymälät ja kahvilat.
Ensimmäisinä vuosina Elanto erosi muista työväestön perustamista osuuskunnista juuri siinä, että sen toiminta painottui enemmän tuotantoon kuin vähittäiskauppaan. Leivänmyynti tapahtui aluksi pääasiassa yksityisten kauppiaiden välityksellä, vaikka muutamia omia leipämyymälöitä avattiin. Vuodesta 1912 lähtien Elannon leipämyymälöissä myytiin myös maitoa.
Elannolla oli joukko erikoisliikkeitä, joissa myytiin jalkineita, kankaita, vaatteita, taloustarvikkeita, paperitarvikkeita, leikkikaluja, urheilutarvikkeita ja kukkia. Myymäläverkoston ylpeys oli tietenkin uusi tavaratalo, joka rakennettiin Aleksanterinkadulle vuoden 1952 olympialaisia silmällä pitäen. Elanto oli 1950-luvun alussa kasvanut suuryritykseksi, jolla oli 23 %:n osuus elintarvike- ja sekatavaramyymälöiden sekä tavaratalojen myynnistä Helsingissä. (Lähde: Helsingin kaupungin museo, Ei päivää ilman Elantoa)
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Lähteiden linkit ja lisätietoa:
http://www.hok-elanto.fi/yrityksesta/historiaa/ http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/244841-sama-talo-1927-ja-2017-katso-tiili-elannon-kuvat http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/elanto/shops02.html http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/243774-tyhjillaan-seissyt-arvotalo-saa-uuden-elaman-haagassa http://www.ruosteinen.com/ruosteinen-blogi/2014/03/16/elannon-talo-etela-haaga-helsinki/