Koidulankivi Mystery Cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Koordinaatit vievät sinut ensin polun alkuun ja sitten suurelle muistokivelle. Saavuttuasi muistokivelle kävele 150 m suoraan etelään. Käänny ja kävele 25 m suoraan itään. Graniittinen kätköpaikka parin metrin korkeudella. Saappaat tarpeen erityisesti keväällä, loppumatka ryteikköä ympäri vuoden.
AJO-OHJE: Aja varovasti, kohteelle vievät tiet ovat kapeita ja mutkaisia. Maanomistajalta on saatu lupa kätkölle, mutta älä silti jätä autoa maatilan pihaan, vaan polun suulle.
Lydia Koidula (1843–1886) oli Viron kansallisen heräämisen ajan runoilija ja maansa näytelmäkirjallisuuden ja näyttämötaiteen perustaja, Viron ensimmäinen naiskirjailija ja tulisieluinen kansallinen herättäjä. Koidula vieraili isänsä, sanomalehtimies ja kirjailija J. V. Janssenin kanssa Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen luona Leppälahdessa Loppijärven rannalla.
Yrjö-Koskinen lahjoitti Koidulalle mahtavan siirtokivilohkareen sillä ehdolla, että se jäisi Suomeen Lydia Koidulan nimikkokiveksi. Suomi oli Koidulalla ”aina mielessä ja sydämessä avarampana ja suurempana isänmaana”. Koidula uneksi Suomen ja Viron itsenäisyydestä ja yhteistyöstä.
Lydia Koidula on Viron kansallisrunoilija. Hän oli lisäksi virolaisen sanomalehtityön uranuurtaja. Sanomalehtityössä Koidula oppi käyttämään sujuvasti viroa, vaikka perheen kotikieli olikin saksa. Yksi Koidulan tunnetuimpia runoja on Äidin sydän (Emasüda).
Maan päällä paikka yksi on
niin pyhä armas verraton,
mi tarjoo lemmen turvaisan
ja kätkee onnen kalleimman.
Vain sydän äidin
tunnet sen näin hellä on
ja lämpöinen,
se riemuitsee sun riemustas
ja tuntee huolta tuskias.
Kun ihmismielet vaikenee,
kun kiitos kaikuu vaikenee,
kun poljetaan ja moititaan
jäät yksin yöhön unholaan.
On paikka missä lohdun saa,
sua sydän äidin rakastaa,
voit hellään helmaan painaa pään
ja itket murheen lientymään.
Pois moni kaunis mennyt on.
Sä kauan tunsit kaipion,
muun korvas aika minkä vei,
sydäntä äidin konsaan ei.
Loppi-Seura hankki 1973 Tallinnan Estonia-teatterissa olevasta kuvanveistäjä Juta Eskelin tekemästä Koidulan reliefistä toisinnon Lopelle vierailun autenttiselle paikalle komeaan lahjakiveen. Yhdessä kiinnityskivensä kanssa Koidulan reliefi on monien mielestä Lopen kaunein taideteos.
Lähteet: Häme-Wiki ja Wikipedia
Additional Hints
(Decrypt)
Rv xvira nyyn