Ensimmäinen aloite junaradan rakentamiseksi Uuteenkaupunkiin tehtiin jo vuonna 1887, jolloin uusikaupunkilainen merikapteeni Robert Hartman ehdotti asiaa. Radan rakentamissuunnitelmia esiteltiin valtioneuvostolle ja muille asiasta kiinnostuneille tahoille useaan otteeseen seuraavien vuosikymmenten aikana, mutta vasta 4. marraskuuta 1909 eduskunta päätti rakennuttaa Turun ja Uudenkaupungin välille ratayhteyden. Silakkaradaksi kutsutun Uudenkaupungin radan suunnittelu valmistui vasta vuonna 1917, ja radan pääosin mies- ja hevostyönä tehdyt rakennustyöt aloitettiin vuonna 1918.[1][2]
Pitkittyneiden rakennustöiden jälkeen rataosuus Mynämäelle valmistui vuonna 1923 ja Uuteenkaupunkiin vuonna 1924. Ensimmäinen juna saapui Uuteenkaupunkiin 2. elokuuta 1924 ja rata vihittiin käyttöön toukokuun 30. päivä vuonna 1925.[1][2] Uuden radan toivottiin kohentavan kaupungin taloutta, sillä kunnollisten maayhteyksien puuttuessa Hepokarin sataman liikenne oli vähentynyt huomattavasti. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä Uudenkaupungin toivoma ratayhteys suoraan sisämaahan ei toteutunut, eikä yhteys toiseen satamakaupunkiin Turkuun lisännyt sataman liikennettä