Kärsämäen kaupunginosa sijaitsee noin viisi kilometriä pohjoiseen Turun keskustasta. Siellä on ollut pysyvää asutusta noin kaksi tuhatta vuotta. Suomen ensimmäinen kaupunkimainen taajama, Koroinen, muodostui Aurajoen rannalle Kärsämäen eteläpuolelle 1100-1200 lukujen aikana. Merkittäviä kärsämäkeläisiä maatiloja 1500-luvulla olivat Marttila, Jaakkola/Simola, Isotalo, Hiisi ja Piipanoja.
Marttila, Jaakkola ja Isotalo sijaitsivat hieman kätköstä etelään. Näma maatilat ovat hävinneet jälkiä jättämättä. Ainakin Marttilasta löytyy tietoja vielä 1800-luvun lopulta. Tuolloin Marttilan isäntä, tilallinen K.F. Jansson valittiin vastaperustetun kunnallislautakunnan esimieheksi. Näin huolimatta siitä että hän oli kirjoitus- ja lukutaidoton.
Hiisin talo eli Kärsämäen kartano (GC461QX) on säilynyt. 1800-luvun loppupuolella kartanon omisti J.W. Marjalin. Häntä on kiittäminen siitä että alueella on koulu. 1880 Marjalin lahoitti Maarian pitäjälle tontin, jolle rakennettiin Kärsämäen koulu (GC450M5). Piipanoja, joka nykyisin tunnetaan nimellä, Jokila sijaitsee kätköltä hieman alle kilometri koilliseen. Tilaa isännöi viime vuosisadan alkupuolella Juho Frederik Piipanoja, jonka puuhista on muutakin kuin hyvää kerrottavaa. Vuonna 1914 hän hankki kyseenalaisin keinoin omistukseensa Hiisin tilan vaikeuksiin joutuneelta Marjalinilta. 1930 Piipanoja vaati uudelleen maksua jo kertaalleen myymistään torpanpalstoista. Tätä hanketta vastustamaan perustettiin Kärsämäen Omakotiyhdistys. Yhdistys torppasi hankkeen ja voi hyvin vieläkin.
Lähde: Pekka Paven: Kotikyläni Kärsämäki