GC5GJHD Kestilä tutuksi (Multi-cache) in Finland created by TokeXD

GC5GJHD ▼

A cache by TokeXD Message this owner

Hidden : 11/16/2014

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: regular (regular)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Tämän hieman pidempi multi vie sinut tutustumaan Kestilän historiaan, ympäristöön ja rakennuksiin. Kierrokselle kannattaa lähteä pyörällä tai kävellen, mutta autollakin pääsee. Matkaa loppupisteelle taitaa kertyä sellaiset reilut 3km.

Löydät jokaiselta pisteeltä joko koordinaatit seuraavalle pisteelle, tai joudut ratkaisemaan paikkaan liittyvän tehtävän.

Kestilä

Kestilä on vuosina 1867–2008 toiminut entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa. Vuoden 2009 alussa siitä tuli osa kuntaliitoksessa Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kanssa muodostettua Siikalatvaa.

Kestilän vaakunaan on kuvattu hopeisina punaisella pohjalla olevat puulusikat, jotka viittaavat nimen lisäksi kestikievareihin, joissa vieraita ennen kestittiin ja majoitettiin. Pitäjän nimi on kuitenkin peräisin Kestin suvusta, joka on ollut paikkakunnalla jo ainakin 1600-luvun alusta.

Koulu

Ensimmäinen välipiste tuo sinut Kestilän koulun lähettyville.

Kestilän koulu on osa Siikalatvan kunnan koululaitosta. Koulu on yhtenäinen peruskoulu, jossa toimivat vuosiluokat 1-9. Syksyllä 2014 vuosiluokilla 1-6 oppilaita on 77 ja 7.-9. vuosiluokilla 64 oppilasta, joten koulun oppilasmäärä on 141. Lisäksi koulun yhteydessä toimii esikoulu.

Mikä puu kasvaa lähinnä koordinaattien osoittamaa liikennemerkkiä?

Koivu, ABC=915

Haapa, ABC=082

Pihlaja, ABC=604

N 64 21.064 E 026 16.ABC

Kestilän kirkko

Toinen välipiste ei ole aivan kirkon vieressä mutta näköpiirissä kuitenkin.

Kirkko valmistui 1855. Se oli aluksi keltainen, liki nykyisen värinen, mutta maalattiin uudestaan vuonna 1928 valkoiseksi, koska kestiset pitivät sitä rumana. Kirkon suunnitteli ”Rakennushallituksessa” arkkitehti Ernst Lohrmann, joka piirsi kirkkoon eräitä uusgotiikan piirteitä. Kustannukset olivat n. 6000 hopearuplaa. Köyhä seurakunta ja seurakuntalaiset joutuivat ahtaalle kustannuksien kanssa. Ahtaassa hankittu ja ylläpidetty oma kirkko on kestisille yhä rakas ja tärkeä. Kahdelle kellolle on paikka, mutta vain yhteen on ollut tyytyminen. Kaikkia jumalanpalveluksia ei ole kirkossa pystytty järjestämään kylmyyden vuoksi. Kamiinat saatiin vasta v. 1906 ja keskuslämmitys v. 1955. Pienet vuonna 1908 saadut urut palvelevat yhä.

Täältä löydät koordinaatit seuraavalle pisteelle.

Urheilukenttä

Kolmannella välipisteellä on mahdollisuus saada vähän hikeä pintaan, mutta voit myös tyytyä vain multin jatkamiseen.;)

Kestilässä on harrastettu aktiivisesti myös pesäpalloa ja yleisurheilua, josta suomenmestaruustasolle on päästy seiväshypyssä.

Täältä löydät koordinaatit seuraavalle pisteelle.

Kestilän Kisapirtti

Kestilän nuorisoseura perustettiin vuonna 1896 ja vuonna 1904 se sai oman toimitalon, ”Koittolan”. Kun seurakunnalla ei ollut ennen sotia muuta suurempaa kokoontumistilaa kuin kirkko, nuorisoseuratalolla pidettiin runsaasti myös seurakunnan tilaisuuksia, jotka ilmoitettiin ”hengellisinä iltamina”. Varsin usein tällöin oli vieraita puhujia kristillisistä järjestöistä. 1920-luvulla toimitalo Koittolan toiseksi omistajaksi tuli suojeluskunta. 1930-luvun alussa taloa myös laajennettiin. Suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen talo palasi nuorisoseuran haltuun, kunnes urheiluseura Kestilän Kisa-Veikot osti sen 1970-luvulla. Nykyisin talo tunnetaankin Kisa-Pirttinä.

Kun seisot koordinaattien osoittamassa paikassa, montako piippua näet kisapirtin katolla? Tämä luku olkoon Z.

N 64 20.JKL E 026 15.844

JKL= Z * 260 - 1

Vedenottamo

Viides välipiste vie sinut Maksinharjun vedenottamoalueen läheisyyteen, joka on samalla yksi ensimmäisistä Kestilän vedenottopaikoista.

Tutki läheisen portin tolpassa olevaa mustalla kirjoitettua lukua. Tämä luku olkoon VVVV.

N 64 21.159 E 026 15.MNO

MNO= VVVV – 2050

Maksinharjun hiihtostadion

Tämä viimeinen välipiste tuo sinut Maksinharjun hiihtostadionille.

Kestilän varhaisin kilpaurheilulaji on ollut hiihto. 1889 aloitettujen Oulun hiihtojen alkuvuosien tulosluetteloista löytyy myös useita kestisiä. Kestilän hiihtoperinne on todella pitkä, ensimmäiset Kestilän hiihdot kun järjestettiin vuonna 1892, ja niitä on pidetty siitä lähtien yhtäjaksoisesti nykyaikaan asti. Jokea ylös ja takaisin hiihdetyn kymmenkilometrisen voitti tuolloin oman pitäjän mies Matti Tikkaja. Vuonna 1913 kilpailtiin ensimmäisen kerran upeasta pokaalista.

1902-luvun loppupuolelle laskiaishiihtojen lähtö- ja maalipaikka siirtyi Nuorisoseuran/suojeluskunnan talolle, sen jälkeen Kangasjärvelle ja sitten Maksinharjulle. Lähtö tapahtui edelleen yhteislähtönä. Sukset olivat vielä pitkät ”haapavetiset”, hiihtokengät pieksut ja siteet mäystimet. Kun siirryttiin jäiltä mäkiseen maastoon, oli suksien pakko lyhetä ja siteitten muuttua kiintositeiksi.

Nollapisteeltä löydät koordinaatit loppupisteelle.

Lähde: Tapio Leinonen, Kestilän entistä elämää valokuvien kertomana.

Additional Hints (Decrypt)

1. - 2. ghbzv 3. nvqna ahexxn 4. - 5. - 6. gnxnan

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)