Reitti kiertää Keuruun maalaisteitä ja tekeepä se pienen pyörähdyksen Multian puolellekin. Matkan varrelle osuu niin metsä-, pelto- kuin järvimaisemiakin, mäkiä, soita ja suolampia, Herpmanin poikien muistomerkki yms. Osin reitti kulkee Neste Rallin Jukojärven erikoiskoetta pitkin. Sarjaan kuulumattomiakin kätköjä löytyy reitin varrelta tai sen välittömästä läheisyydestä kymmenkunta.
Osassa sarjan kätköistä on bonusnumero. Muista kerätä ne talteen, niillä saat ratkaistua sarjan viimeisen kätkön.
Hannes Kolehmainen
Juho Pietari ”Hannes” Kolehmainen, tunnetaan myös nimellä Johannes Petteri Kolehmainen (9.12.1889– 11.1.1966) oli suomalainen (1921 myös Yhdysvaltain kansalainen) kestävyysjuoksija ja viisinkertainen olympiamitalisti, johon yhdistetään usein Suomen Urheilulehden 1939 keksimä ilmaus "Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle".
Kolehmainen juoksi Tukholmassa 1912 Suomelle kaikkien aikojen ensimmäisen yleisurheilun olympiakullan. Kisoissa hän voitti kolme kultaa ja yhden hopean, sekä rikkoi kolme maailmanennätystä. Parhaiten Kolehmainen muistetaan 5 000 metrin matkalta, jossa hän alitti ensimmäisenä maailmassa 15 minuuttia ajalla 14.36,6, ja voitti tiukassa kamppailussa viime metreillä ranskalaisenJean Bouinin. Lisäksi hän voitti 10 000 metrin juoksun ja maastojuoksun. Siihen aikaan Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa, ja vaikka Suomen joukkue oli olympialaisissa omana joukkueena, Venäjän lippu nostettiin salkoon Kolehmaisen voiton kunniaksi. Hänen kuultiinkin sanovan "olisin melkein toivonut etten olisi voittanut". Olympialaisten jälkeen Kolehmainen muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän kilpaili Irish American Atletic Club -urheiluseuran väreissä.
Ensimmäinen maailmansota keskeytti Kolehmaisen uran, mutta hän päätti jatkaa urheilua ja keskittyä pitemmille juoksumatkoille, erityisesti maratonille. Hän oli juossut ensimmäisen maratonin jo vuonna 1907. Kolehmainen sijoittui neljänneksi Bostonin maratonilla vuonna 1917. Antwerpenin kesäolympialaisissa 1920 hän voitti maratonkultaa ensimmäisenä suomalaisena. Kolehmainen palasi Suomeen kisojen jälkeen. Hän osallistui vielä maratonille Pariisin kesäolympialaisissa 1924, mutta keskeytti.
Paavo Nurmen ja Ville Ritolan ohella Kolehmaista on kutsuttu nimellä "Lentävä suomalainen" (The Flying Finn). Toinen lempinimi oli "Hymyilevä Hannes".
Hänet on haudattu Helsingin Kulosaaren hautausmaalle.
Kolehmaisesta väitöskirjan Hymyilevä Hannes kirjoittanut Ossi Viita pitää Suomen maailmankartalle juoksua yksinkertaistettuna myyttinä, jota on käytetty muun muassa vahvistamaan suomalaisten uskoa huippu-urheiluun. Viidan mukaan Tukholman olympialaiset eivät koskettaneet koko maailmaa, mutta Suomi ei ollut suinkaan yksin tekemässä siellä menestyneistä voittajistaan universaaleja sankareita.
Menestyksen myötä Kolehmaiseen alettiin suhtautua kaksijakoisesti. Työväestön keskuudessa hänet nähtiin jonkinlaisena luokkapetturina. Valkoiselle Suomelle ja porvarilliselle lehdistölle hän oli puolestaan sankari. Eri intressiryhmät olivat kiinnostuneita ohjailemaan Kolehmaista milloin minkäkin tavoitteen saavuttamiseksi. Kolehmainen toimi omasta halustaan esikuvana muun muassa nuorisolle ja raittiusaatteelle. Hänellä oli myös keskeinen rooli suomalaisten olympiavoittajien keulakuvana.
Hän toimi vuonna 1952 Helsingin olympiakisojen olympiatulen sytyttäjänä Helsingin Olympiastadionin torniin 19.7.1952. Juoksijauransa lopulla ja jälkeen Hannes Kolehmainen oli mukana myös järjestöelämässä muun muassa
Kolehmainen sai Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin vuonna 1947. Hän oli nostamassa olympialippua Paavo Nurmen kanssaHelsingin 1952 kesäolympialaisissa.
Kolehmaisen syntymäkaupungissa Kuopiossa on nimetty katu hänen mukaansa vuonna 1984. Kuopiossa on myös Heikki Konttisen Kolehmaista esittävä patsas vuodelta 1952 Väinölänniemellä. Hän sai nimikkomitalin vuonna 1966, ja Hannes-hölkkä on juostu Kuopiossa vuodesta 1973.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hannes_Kolehmainen
Kätköpurkissa on lokivihko. Laitathan purkin takaisin siten ettei siitä näy mitään. Kiven vieressä kulkee rallikatsojien polku sekä on katselupaikkoja.