Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Ei Kekkonen, vaan hänen puolisonsa Sylvi Kekkonen, o.s. Uino.
Sylvi syntyi apupapin tyttärenä ja perheen neljäntenä lapsena Pieksämäellä 12.3.1900. Perhe tosin vaihtoi asuinpaikkaansa varsin aikaisin, asuen mm. Heinolan maalaiskunnassa ja Puumalassa sekä isän kuoltua Mikkelissä.
Nuori Sylvi hakeutui lopulta ansiotyöhön Helsingin etsivän Keskuspoliisin kanslistiksi ja tapasi opiskelijapoliitikko Urho Kekkosen. He avioituivat vuonna 1926 ja heidän kaksoispoikansa syntyivät kahta vuotta myöhemmin. Lasten syntymän jälkeen Sylvi Kekkonen ei ollut enää ansiotyössä, vaan tuki miestään tämän uralla ja työskenteli sodan aikana myös maatalon emäntänä Karjalassa. Sylvi Kekkonen toimi lukuisten näyttelyiden ja yhteiskunnallisten rientojen suojelijana. Hänen henkilökohtaisia harrastuksiaan olivat teatteri, taide ja erityisesti kirjallisuus. Sylvi kuoli Helsingissä 1974.
Presidentin puolison tehtävien ohella Sylvistä siis kuoriutui kirjallisen ilmaisun taitaja. Kirjoittaminen alkoi omissa oloissa neljäkymmentäluvulla, ja sanotaan, että esikoisteoksensa, Kiteitä, hän kirjoitti jopa mieheltään salassa. Myöhemmin löytyneistä luonnosteksteistä voidaan päätellä, ettei kirjoittaminen ollut Sylvillekään helppoa. Miestään rauhoittelevasta ja tyynestä ulkokuorestaan tunnettu Sylvi oli myös temperamenttinen, ja tämä on saattanut näkyä varsinaisina luomisen tuskina kirjoitustyön tiimellyksissä.
Osittain elämäkerrallisissa teoksissaan Sylvi puhuu lukijalleen vähäeleisen koruttomasti ja läheltä, aforismeissaan terävästi, ja toisaalta ymmärtäen. Sylvin viehtymys aforismeihin liittynee mahdollisuuteen ilmaista vakaumuksensa rohkeasti ilman selittelyä.
Sylvin mietelmiä:
- Hyvä tahto on taitava rakennusmestari.
- Itsellä on temperamenttia, toisilla kurittomia tapoja.
- Paljon on pahankurisella vaivaa itsestään.
- Pientä on miesten sortamisen halu naisiin nähden, verrattuna naisten sortamisen haluun toisiinsa nähden.
- Onnellisen puutarhurin osa on sillä, joka löytää ilonsa velvollisuuksistaan.
Kätköstä:
Loppupurkki on isohko ja se sisältää lokivihkon ja kynän lisäksi tilaa matkalaisille sekä vaihtotavaroille. Alueella pyörii ainakin kesäisin erilaisia kesätapahtumia, joten näiden tuomat mahdolliset jästit kannattaa ottaa huomioon kätköä etsiessäsi – tapahtumien ei kuitenkaan pitäisi estää purkin löytymistä. Kätkölle on lupa ja henkilökunta tietää sen olemassaolosta.
Toimi näin:
Sijoita saamasi lukemat seuraavaan naattikaavailmaan:
62° 18. ABC
027° 07. DEF,
jolloin,
A= Pitkän punaisen piharakennuksen savupiippujen määrä.
B= Pääpappilan etupihan lipputankojen määrä.
C= Pääpappilan etuverannan pariovien yläpuolella oleva numero + 1.
D= Pappilan pihapiirissä olevien isojen punaisten (ei maitolaituri) piharakennusten määrä.
E= Pihapiirin etupuolelta löydät Sylvi Kekkosen muistokiven. Mikä on Sylvin syntymävuoden viimeinen numero?
F= Samaisesta muistokivestä: Kuinka monta ä-kirjainta löydät kivestä?
Nyt vaan katsomaan, mitä Sylville kuuluu! Voit jakaa Sylvin tunnelmia lokkauksissasi.
Pieksämäen Alphabet-sarja:
FTF:n saaja voi halutessaan tehdä seuraavan kätkön (tässä tapauksessa T:n, käydään järjestyksessä aakkoset A-Ö ja sen jälkeen numerot 1-9) muutaman viikon kuluessa. Seuraava kätkö voi olla helpohko tradi, multi tai mysteeri. Kätköjen sijainnit tulisi olla n. 30 km:n säteellä Pieksämäen torista. Voitko kirjoittaa ystävällisesti FTF loggaukseesi, haluatko tehdä sarjan seuraavan kätkön. Tarvittaessa tämän kätkön tekijä, sarjan aloittaja tai joku muu kätkösarjan tekemiseen osallistunut organisoi seuraavalle kätkölle toisen tekijän. Nämä ohjeet tulisi lisätä samansisältöisinä sarjan seuraaviin kätkötiedotteisiin, jotta sarja jatkuisi. Aakkoskätkösarjan on tarkoitus tuoda lisää kätköjä Pieksämäelle uusien kätkijöiden toimesta.
Kätkön ei tarvitse olla jokin tietty paikka, vaan jos ko. aakkosta ei löydy, voi käyttää mielikuvitusta paikan, tarinan ja purkin suhteen.