Virvatulten polku on 19 km pitkä polku Nuorisokeskus Metsäkartanon ja Tiilikkajärven kansallispuiston välillä. Polku on paikoittain vaikeakulkuinen, eikä siltoja tai pitkospuita välttämättä enää löydy tai ne voivat olla huonossa kunnossa. Osa reitistöstä on hankalinta kulkea kevättulvan tai rankkojen vesisateiden jälkeen, tai vaatii kunnollisia vaelluskenkiä tai kumisaappaita. Pumpulikirkon suojelualue on maastoltaan reitin haastavinta. KÄTKÖISSÄ EI OLE KYNÄÄ! Reitti noudattelee samaa kaavaa, lukuunottamatta muutamaa kätköä, johon löytyy erillinen vihje.
Trail is 19 km long and part of the structure is not in good condition. You need to have proper hiking boots or wellies. Caches do not include pen. Caches have a pattern but couple of caches are located differently, for those you will have a hint.
Haapaperhonen
Limenitis populi
- Heimo: Täpläperhoset – Nymphalidae
- Alaheimo: Haapaperhoset ja luotsiperhoset – Limenitidinae
- Siipien kärkiväli: Hyvin suuri, 69–90 mm. Kuuluu Suomen suurimpiin päiväperhosiin. Naaraat koiraita kookkaampia. (Naarailla valkoiset raidat ovat leveämpiä kuin koirailla.)
- Siipien yläpinta: Musta, siipien keskivaiheilla leveä valkoinen juova. Takasiiven takalaidassa rivi punaisia kaarenmuotoisia täpliä. Etusiiven etureunassa juovatäplien lisäksi tyvipuolella yksi valkoinen täplä sekä kärjessä valkoista ja punaista kirjailua.
- Siipien alapinta: Ruosteenpunaisen oranssi, jossa yläpinnan kuviointia muistuttavaa valkoista kuviointia. Siniharmaassa reunassa rivi mustia täpliä. Siipien tyvi siniharmaa.
- Elinympäristö: Haapametsiköt.
- Lentoaika: Heinäkuu.
- Talvehtimismuoto: Toukka.
- Toukan ravintokasvi: Haapa (Populus tremula), puistoissa myös poppelit.
Täpläperhoset (Nymphalidae) on maailmanlaajuisesti päiväperhosten runsaslajisin heimo yli 6.000 lajillaan. Suomessa heimoon kuuluu noin 60 lajia, jotka jaetaan nykyisin yleensä viiteen alaheimoon. Haapaperhosten alaheimoon (Limenitidinae) kuuluu meillä kaksi lajia.
Varmimmin Kaakkois-Suomessa itäräjan tuntumassa tavattava haapaperhonen on yksi Suomen suurimmista perhosista. Se on mahdollista sekoittaa kuusamaperhoseen ja häiveperhosiin. Kuusamaperhoselta puuttuu kuitenkin haapaperhoselle tyypillinen rivi punaisia täpliä takasiiven yläpinnan reunasta. Häiveperhosilla taas on silmätäplä takasiiven takakulmassa, mikä haapaperhoselta puuttuu.
Koiraat puolustavat usein mäillä olevien puiden latvoissa sijaitsevia reviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Haapaperhosia näkee usein lentämässä matalalla kosteilla sorateillä. Kyseessä on useimmiten urokset. Naaraat munivat munat yksittäin haavan lehdille.