Virvatulten polku on 19 km pitkä polku Nuorisokeskus Metsäkartanon ja Tiilikkajärven kansallispuiston välillä. Polku on paikoittain vaikeakulkuinen, eikä siltoja tai pitkospuita välttämättä enää löydy tai ne voivat olla huonossa kunnossa. Osa reitistöstä on hankalinta kulkea kevättulvan tai rankkojen vesisateiden jälkeen, tai vaatii kunnollisia vaelluskenkiä tai kumisaappaita. Pumpulikirkon suojelualue on maastoltaan reitin haastavinta. KÄTKÖISSÄ EI OLE KYNÄÄ! Reitti noudattelee samaa kaavaa, lukuunottamatta muutamaa kätköä, johon löytyy erillinen vihje.
Trail is 19 km long and part of the structure is not in good condition. You need to have proper hiking boots or wellies. Caches do not include pen. Caches have a pattern but couple of caches are located differently, for those you will have a hint.
Hyttynen
Hyttyset ja niiden torjunta
Hyttyset kuuluvat sääskien runsaslajiseen ryhmään. Suurin osa niistä on ihmisille harmittomia. Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähyttynen, Etelä-Suomessa esiintyvä lehtohyttynen ja pohjoissuomalainen jänkähyttynen.
Hyttysen nuoruusasteet elävät seisovassa ja matalassa vedessä. Naaraat laskevat munansa veden pinnalle lammikoihin, ojiin ja maalle sellaisiin paikkoihin, jotka seuraavana keväänä ovat sulavesilammikoita. Alle kahdessa viikossa on munasta kuoriutunut toukka käynyt kaikki kehitysasteet läpi, ja se on valmis vertaimevä aikuinen. Naaraat tarvitsevat nisäkkään tai linnun verta munatuotantoa varten. Koiraat syövät kirvojen mesikastetta ja käyvät kukissa.
Hyttysen pisto on yleensä harmiton – ei kuitenkaan aina
Hyttysiä on eniten lämpiminä ja sateisina kesinä. Varsinkin alkukesän lämpö ja kosteus lisäävät hyttysmäärää. Hyttysiä tavataan toukokuun lopulta aina syyskuulle asti. Suurin haitta hyttysistä on alkukesällä. Vähitellen pistojen vaikutus vähenee, ja loppukesästä monet niitä tuskin huomaavat. Eri lajit (varsinkin horkkahyttynen) saattavat levittää tauteja, jotka onneksi Suomessa ovat yleensä miltei harmittomia.
Hyttysten torjuminen
Tärkeintä hyttysten torjunnassa on pitää niiden lisääntymispaikat kuivina. Katso, että kotipihassa ei ole paikkoja, joihin sadevesi jää seisomaan. Tyhjennä lasten kahluualtaat, kun ne eivät ole käytössä. Pidä räystäskourut puhtaina lehdistä. Vaihda vesi kastelutynnyreistä ja puutarha-altaista kerran viikossa. Mitä enemmän tiheää kasvillisuutta pihalla on, sitä enemmän on hyttysiä, sillä varjoisat paikat ovat hyttysten lepopaikkoja. Pyri pitämään pensasaidat trimmattuina. Hyttynen viihtyy myös esimerkiksi lepän suojissa, joten niiden määrää kannattaa ehkä rajoittaa.
Hyttysiltä suojautuminen
Hyttyset ovat aktiivisimmillaan illasta aamuun, mutta häiritsevät myös kosteina ja lämpiminä iltapäivinä. Vältä tuulettomia paikkoja. Pienikin tuulenvire vaikeuttaa hyttysten lentoa huomattavasti. Hyttyset suunnistavat ihosta lähtevän hiilidioksidin, lämmön ja kosteuden perusteella. Pukeudu vaaleaan, väljään ja tiheäkuosiseen vaatetukseen. Ei tiedetä tarkkaan, miksi hyttyset suuntaavat mieluummin tummia vaatteita kohti. Selitys voi olla se, että tumma vaate lämpenee auringon vaikutuksesta voimakkaammin. Vältä voimakkaasti tuoksuvaa sampoota ja hajuvesiä. Jos hyttysolosuhteet ovat todella rankat, kannattaa harkita myös hyttyshatun hankkimista. Se suojaa samalla myös hirvikärpäsiltä.
Ota avuksi hyttyskarkotteet
Hyttyset saattavat pilata yöunet pahimman kerran. Yksinkertaisin suoja on hyttysverkot ikkunoissa ja hyttysoviverho ulko-ovessa. Mikäli nämä eivät riitä, ja hyttyskarkotteet eivät tule kysymykseen, harkitse vuoteen päälle ripustettavaa hyttysverkkoa.