MUINAIS-PÄIJÄNNE
Ancylusjärven lahtena ollut Päijänne kuroutui itsenäiseksi järveksi noin 10 000 vuotta sitten. Päijänteen vedet laskivat Perämereen.
Muinais-Päijännevaihe päättyi noin 6000 vuotta sitten, kun virtaussuunnat muuttuivat ja vedenpinta laski nopeasti, jopa 10 metriä vuodessa.
Hyvällä mielikuvituksella varustetut kätköilijät voivat nähdä itsenä suuren järven rannalla, jossa aallot lyövät rantaan auringon paistaessa. Nykyinen paikalle näkyvä keljonlahti on n 40-50 m alempana (sunnassa 250°).
Tälläiset kivikot ovat yleisiä muinaispäijänteen rannoilla.
ps. Kätkössä ei ole kynää!