Bogus muutettu 3.10.2019, sillä alkupään pylväitä ei tietyömaan vuoksi pysty lukemaan.
Koordinaatit saat laskemalla:
XX.XXX = (Laske yhteen etäisyydet Mikkeliin * pylväiden lukumäärä * 6 + 533)/1000
YY.YYY = (Laske yhteen etäisyydet Kuopioon * pylväiden lukumäärä * 1.5 + 407)/1000
Kätkön koordinaatit: N61° XX.XXX E027° YY.YYY
Muistathan huomioida kanssa-autoililjat.
Kätkössä on logivihkon lisäksi kynä.
“Suomen tieverkko mitattiin ensimmäisen kerran 1500-luvulla Kustaa Vaasan määräyksestä. Mittayksikkönä käytettiin vanhaa suomalaista peninkulmaa. Mittaus oli kuitenkin varsin epätarkka, koska peninkulman pituus vaihteli eri seuduilla.
Kun Ruotsiin ja siihen kuuluneeseen Suomeen 1600-luvulla perustettiin kestikievarilaitos, päätettiin tiet mitata uudestaan. Vuonna 1649 määrättiin, että teille oli 1/4 peninkulman välein pystytettävä kivet tai puiset merkit, joihin oli merkitty Ruotsin kruunu, kuninkaan nimi ja peninkulmamäärä.
Vuonna 1827 keisari Nikolai I määräsi jälleen Suomen tiet mitattaviksi uudestaan. Vaikka tiestön ylläpitovastuu kuului maanomistajille, teiden varsille pystytettiin valtion kustannuksella virstan (1066,8 m) välein patsaat, joissa etäisyys oli mitattu Pietarista, Helsingistä ja läänin pääkaupungista. Neljännen kerran koko tiestö mitattiin Aleksanteri III:n vuonna 1888 antaman määräyksen mukaisesti, kun Suomessa siirryttiin metrijärjestelmään.
Vuoden 1918 tielain nojalla Suomen tieverkko siirtyi Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen (TVH) ylläpidettäväksi valtion kustannuksella. Suomen tiet mitattiin viidennen kerran TVH:n toimesta 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa. Tällöin käyttöön tuli kolmenlaiset kilometripylväät. Pääteiden varsille asetettiin kiviset, litteät ja ylöspäin kapenevat pylväät, joissa oli allekkain lukemat kummassakin suunnassa olevaan kaupunkiin tai muuhun kohteeseen. Muille vilkkaille teille pylväät asetettiin tiehen nähden noin 45 asteen kulmaan, jolloin kummallekin puolelle merkittiin etäisyys sillä puolella olevalle paikkakunnalle. Täten edessä seuraavaan kohteeseen saattoi lukea vain vilkaisemalla taakseen. Sivuteille pystytettiin puiset tolpat, joihin kilometrimäärät merkittiin laatoilla. Vuonna 1938 määrättiin valta- ja kantateiden varsilla oleviin kilometripylväisiin merkittäviksi myös teiden numerot.
1980-luvun alussa kilometripylväät päätettiin poistaa teiden varsilta, koska niiden katsottiin käyneen matkan mittaamisen kannalta tarpeettomiksi ja onnettomuustilanteissa vaarallisiksikin. Osa niistä myytiin, jolloin ne on esimerkiksi saatettu pystyttää pientalon pihan portinpylvääksi ja aikaisemman kilometriluvun paikalle niihin on usein maalattu osoitenumero. Joidenkin vanhojen teiden varsilla kilometripylväät tai osa niistä on kuitenkin edelleen pystyssä. Museovirasto on myöhemmin julistanut vielä jäljellä olevat kiviset kilometripylväät historiallisen ajan kiinteiksi muinaisjäännöksiksi.” Lähde Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Kilometripylv%C3%A4s