Yksi Turun parhaimmista näköalapaikoista on nyt avautunut paremmin kaupunkilaisten käyttöön, kun Turun kaupunki kehittää kätkön lähellä sijaitsevan puiston virkistyskäyttöä uuden Telakkarannan asuinalueen myötä. Alueella olleet aidat on poistettu ja puistoon on suunniteltu mm. näköalapaikkoja, polkuja yms. Kätkön lähellä sijaitsee myös Korppolaismäen läpi kulkeva Unioninkadun tunneli, joka avattiin jouluaaton aattona 2013.
Kätkön lähelle pääsee periaatteessa autolla, mutta parkkipaikkoja ei ole. Auto kannattaa jättää esim. Majakkarannan S-Marketin parkkipaikalle. Kätkölle pääsee hyvin pyörällä, kävellen tai vaikkapa lastenvaunuilla.
Kätkö sijaitsee Korppolaismäen alueella. "Korppolaismäki Aurajoen suulla on ollut puolustuksellisesti merkittävä alue useiden vuosisatojen ajan. Mäen eri kukkuloilla on useita rakenteita, jotka sopivat sijaintinsa ja mittojensa puolesta sopivat linnoitushistorialliksi jäännöksiksi". "Korppo-nimiasu on kielitietelijöiden mukaan johdettu sanasta korpi. Korppo lienee tarkoittanut syvien metsien peittämää saarta". (Turun katuja ja toreja, Turun museokeskus 2011)
Telakkarannan nettisivut kertovat alueen historiasta seuraavaa: Aurajoen suulle alettiin jo 1200-luvun puolivälissä rakentaa Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja kruunun sotilaiden käyttöön tarkoitettua linnoitettua leiriä eli kastellia. Ruotsin vallan aikana Korppolaismäelle sijoitetut tykit muodostivat yhdessä Turun linnan kanssa puolustuksellisen sulun Aurajoen yläjuoksuun nähden. Turun linnan keskiaikaisen päälinnan ulkopuolelle rakennettu esilinna sai 1500-luvulla nykyisen muotonsa. Laivoja valmistetaan veistämössä, joka sijaitsee joen länsirannalla, nykyisen sataman alueella linnan edustalla. 1700-luvun aikana Turussa tapahtui suuri teollisuuden nouseminen ja väkiluku lähti jyrkkään nousuun. Uusia veistämöistä perustetaan sekä Aurajoen länsi- että itärannoille. 1800-luvulla Korppolaismäelle nousi kaavoittamaton työläiskaupunginosa, ja tältä ajalta peräisin olevat pientalot hallitsevat yhä mäen ilmettä. 1900-luvlla telakka- ja laivanrakennustoiminta vakiintuu alueella. Telakkaranta eli Korppolaismäen joenpuoleinen ranta rakennettiin 1900-luvun alkupuolella telakka- ja laivateollisuusalueeksi. Konepajoilla ja veistämöillä rakennettiin mm. sukellusveneitä ja panssarilaivoja. Toisen maailmansodan jälkeen toiminnan kehitystä ohjasi sotakorvaustuotanto ja Turku säilyi Suomen laivanrakennusteollisuuden keskuksena. Wärtsilä Oyj järjestää vuonna 2005 arkkitehtikilpailun, jonka voittajaksi valitaan parhaiten maiseman, asuttavuuden ja rakentamiskelpoisuuden tavoitteet toteuttanut Arkkitehtitoimisto Gullichisen-Vormala Arkkitehdit Ky:n ehdotus "Valkamat". Arkkitehti Timo Vormala kehittää ehdotuksen pohjalta suunnitelmaa yhteistyössä asemakaavatoimiston kanssa. Telakkarannan asemakaava vahvistetaan heinäkuussa 2010. Alueen rakentaminen alkaa kesällä 2012.