Vastausten perusteella järvien merkittävimmiksi ongelmiksi koettiin leväkukinnot ja umpeenkasvu. Umpeenkasvun todettiin veneilyn ja rannan virkistyskäytön heikkenemisen myötä pilaavan maisemallisia arvoja ja sekä aiheuttavan viihtyvyyshaittoja.
Lumpeen todettiin levinneen viime vuosina merkittävästi. Muita selvimmin korostuneita ongelmia olivat vedenlaadun heikkeneminen, liettyminen, verkkojen limoittuminen sekä haitat veneilylle. Muiden ongelmien joukosta erottuivat uimisolosuhteiden vaikeutuminen sekä laiturin käytön heikkeneminen ja sen siirron vaikeus.
Kalakantojen muutosongelmiksi koettiin roskakalan lisääntyminen sekä kalojen joukkokuolemat. Järvi on pahasti saastunut ja rehevöitynyt. Voi vain katsella, mutta ei muuta.
Kyselyssä pyydettiin myös esittämään muita tarpeita ja mahdollisuuksia järvien tilan parantamiseksi. Vastanneiden mukaan muita huomioitavia asioita olivat mm. seuraavat: - Vedenkorkeuden nostamisella helpotetaan Pitkänjärven Pulasteenlammen asukkaiden liikkumista Pöljänjärvellä. - Pohjapato on välttämätön/erittäin tarpeellinen.
Rannan virkistyskäyttö on estynyt lähes totaalisesti ja tilan maisemallinen arvo ja siten myös potentiaalinen taloudellinen arvo on alentunut.
Ruohikossa vedenpinta on liki kuivillaan kesäaikaan, joten vesilinnut jäävät ilman suojaa.
Pöljänjärven ruoppaukset ovat luultavasti muuttaneet purkautumisolosuhteita.
Jos pohjapato rakennetaan, on toivottavaa, että se tehdään luontoa kunnioittaen ja siten ettei se vaikeuta eläinten/kalojen liikkumista. Mieluummin tehdään huolella, kuin huitaisten huonoa.
Myllylle tammipato uusiksi, 20 cm korotus, alarajan määritys, ei toimi nykyisellään. Voimavarat tulisi suunnata Pöljänmyllyn padon kunnostamiseen nykyaikaiseksi ja veden korkeuden säännöstelemiseen Pöljän myllyn padolta käsin.
Pohjapato on tarpeeton. Vedenpinnan korkeuden nosto tulisi toteuttaa Pöljänjoen padolla, jota tulisi korottaa. Mielestäni Pöljänjokea tulisi perata, koska joki on kasvamassa umpeen. Toimiva järjestelmä saadaan perkaamalla Pöljänjoki Pöljänkosken padolle saakka alkuperäisen 1910-luvulla toteutettuun kokoon ja saneeraamalla säännöstelypato nykyaikaisilla vedenkorkeutta säätelevällä laitteistolla, silloin alimmat vedenkorkeudet voidaan hallitusti korottaa siten, että kohtuuttomia korvattavia haittoja ei välttämättä aiheudu. Pöljänjokea perkaamalla saataisiin kunnostettua kaunis ja viihtyisä vesistönosa ympäristöä piristämään.
Pyylammen ja Kevättömän välisen uoman avaaminen, jotta Pyylammen vedenkorkeus ei alenisi nykyisestä. Kevätön-Pyylampi välinen kannas ruopattava, ei veneily yhteyttä.
Pöljänjärven yläpäästä on kaivurilla syvennetty ojaa. Vedenkorkeuskäyrät eivät ole luotettavia ja ovat epäselviä. Olen seurannut Pöljänjärven vedenpintaa 1969 alkaen, aluksi vanhempien mökiltä ja 2004 omalta mökiltä. Vedenpinnan tasoa on ollut helppo seurata uppotukkien avulla (ja kuinka paljon vettä niiden päällä on). Uppotukit ovat olleet Pöljänjärven Saunalahdessa ainakin 1950-luvulta. Nykyisin (2000 luku) alin vedenpinta on n. 25 cm alempana kuin 1900- luvulla. - Kapeiden veneilyreittien siivoaminen kaisla/muusta kasvustosta. - Ruohikkoja ei tule poistaa, ne hapettavat talvella vesistöä. - Ruohikon niittäminen. - Ruovikoita ym. vesi/rantakasveja pitäisi niittää. Roskakala valtaa taas järven, oli välillä jo parempi tilanne. Kevättulvaa ei pitäisi liikaa estää, se puhdistaa! Vieläkö menee jä- tevettä (WC) suoraan järveen? Onko tarkistettu, että omat puhdistamot toimivat/ovat käytössä. Järvien virkistyskäyttö on niin suuri, että muutaman rantaniityn viljelyn vaikeutuminen on pikkujuttu. Kunta voisi sellaiset ostaa yhteisen edun nimissä (saako siihen EU-rahaa)? - Voiko EU:lta pyytää apua kunnostuskustannuksiin. Kaunis järvi pitäisi pelastaa umpeutumiselta. KIIRE! - Eikö ennemmin pitäisi puuttua ja vähentää järveen tulevaa ravinnekuormitusta, kun alkaa "laimentamaan" suurempaan vesimassaan! Uskomatonta ajattelua! Olemme lunastaneet tonttien edessä olevan vesijättömaan ja tulen ilman muuta esittämään korvausvaatimuksen, jos se peittyy veden alle.- Rantaan jätettävä suoja-alue karjalaitumella. Jos mahdollista, lietelannan levitystä tulisi välttää ranta-alueen pelloilla. - Lisää valvontaa: ranta-asukkaille ja viemäri pumppaamojen hoitoon, suojakaistojen keventäminen ja valvonta. - Tehokalastusta voisi jatkaa roskakalojen osalta. - Särkikalojen nuottaus. - Poikkeukselliset säät ovat syynä poikkeuksellisiin vedenkorkeuksiin. Ei syytä toimenpiteisiin. - Poikkeukselliset säämuutokset otettava huomioon.
Maalaisjärjellä ajatellen alhainen vedenkorkeus johtuu erittäin kuivista keväistä ja kesistä ja ruohottuminen osittain siitä, että ei ole enää lehmiä laitumilla jotka söisivät kaislaa. - Suuri vedenkorkeuden vaihtelu haittaa eniten. - Kevät tulvan puute estää luontaisen puhdistumisen. Suuri vaihtelu haittaa eniten. - Kevätkorkeus voisi käydä ylempänä, jos on mahdollista. Vanhat ruohot tuuli toisi maalle, eivätkä jäisi lisäämään umpeenkasvua. - Eikö hapettimen voisi siirtää pohjoisen päästä etelämmäksi, kun vesi on siellä jo huomattavasti puhdistunut, mm. lumpeita kasvaa jo siellä. Hyvä paikka olisi esim. Lintuniemen saaren paikkeilla.
Tulvahuippujen seuranta/kesto/poisto. - Padon rakentaminen tuhoaisi todennäköisesti tilallani olevan ojitetun, mätästetyn ja istutetun 10 ha koivikkometsän. Ensiharvennus koivikossa tehty v. 2008-2010, v. 2010 puustolle tehty lisäksi pystykarsinta, minkä tarkoituksena on tuottaa n. 20 v kuluttua laadukasta oksatonta puutavaraa huonekalujen ja muun rakentamisen tarpeisiin, kalliisti ja työläästi toteutetun metsittämisen vaivat ja kustannukset saadaan takaisin vasta päätehakkuun suorituksen yhteydessä. Valtio on avustanut metsittämishanketta avustuksilla ja lainoilla.
Padon kielteiset vaikutukset: Saadaan aikaan vedenpinnan nousu, jolloin allas on valmiina imukyvytön tilanteessa, kun tulee voimakkaat syyskesän sateet ja koivikon juuristossa tulee hapeton tilan ne ja se tuhoutuu, arvioidut tuotot ovat mennyttä. - Olemme lunastaneet tonttien edessä olevan vesijättömaan ja tulen ilman muuta esittämään korvausvaatimuksen, jos se peittyy veden alle.
Tulvaveden korkeus jotakuinkin sama kuin kellarimme taso. Jos vedenkorkeus nousee yhtään, kellariimme tulvii vettä. Kunhan ei vaan vesiraja siirry niin lähelle, että saunarakentamisen lupa estyy sen takia.
Käyrienne mukaan tulvakorkeus voisi nousta 5 cm, se on erittäin huono asia. Kevättulvista on haittaa metsäluonnolle, kun vesi nousee metsään ja tukehduttaa puitten juuristoa. Mikäli vedenkorkeuden nosto vaikuttaa jo ennestään keväällä tulvivien tilan osien vedenkorkeuden nousuun, en kannata toimenpidettä.
Joen varrella ja Kylmälahden vastapäätä olevat alueet (Sahijoki) ovat keväällä jo nyt tulvan vallassa. Myös joen varrella tilan toisessa päässä olevalla alueella virtaus syö joen uomaa ja kaataa puita.
Peltoalueemme on vuokrattu vuoteen 2016 saakka. Vesialueestamme osa/rannan lä- heisyys on suojelualuetta. Peltoalueelle on tämän hetkisessä kaavaluonnoksessa merkitty suojelualue rautatiehen saakka. - Pohjapato nostaa rankkasateiden yhteydessä vedenpinnan tulvakorkeuteen. Tästä on haittaa viljelylle ja metsätaloudelle. Pohjapato voi haitata kevättöitä viljelyksillä.
Pohjapadon rakentaminen saattaa aiheuttaa kiintoaineen kasautumista pohjapadon yläpuolelle. - Tilan kohdalla oleva järvenlahti 80 cm humuslietettä, joka lisääntyy pohjapadon rakentamisen ansiosta.
- Padon alapuolella veden riittävyys kuivana kesänä epävarmaa, kun nytkään ei tahdo riittää. - Siilinjärven kunnan ylläpitämien Pyylammin ja Pöljän uimarantojen osalta vedenkorkeus 91,0 m mahdollistaa rantojen käytön vielä pienin muutoksin. Ranta-alueilta jouduttaisiin kuorimaan pieniltä alueilta nurmikot ja ajamaan hiekkaa tilalle. Ranta-aluetta tulisi Pyylammin rannan osalta myös hieman laajentaa kauemmas vesirajasta. Mikäli vedenkorkeus ylittää tason 91,0 m, niin uima rantojen ranta-alue pienenee merkittävästi. - Jos Kevätön nostetaan, niin mitä tapahtuu Pikolammelle? Paljonko vesi siinä nousee, tuleeko haittaa pellon alapäähän?
Ethän spoilaa loggauksissasi.