Elimäeltä Anjalaan johtavalla tiellä on Pitkänsillantie niminen osuus, vaikkei näkyvissä ole vettä sen paremmin kuin siltaakaan. Nimi on peräisin Kustaan sodan ajalta 1788-1790, jolloin maavoimien päähyökkäys tehtiin Kymijoen yli Anjalassa 17. heinäkuuta 1788. Joukkoja keskitettiin myös tätä kautta. Huonokuntoinen tie ei ilman parannustöitä olisi kestänyt tuhansien miesten ja huoltokolonnien marssia, joten sitä vahvistettiin sotilaiden ja töihin määrättyjen talonpoikien voimin. Tie kulki tuolloin kilometrien laajuisen suoalueen läpi, johon tehtiin kapulasilta. Siitä Pitkänsillantie on saanut nimensä. Elimäeltä Anjalaan johtava tie oli kovassa käytössä myöhemminkin sodan kestäessä. Ylisen Viipurintien ohessa se kuului nykyisen Kouvolan alueen pääväyliin jo 1500-luvulta alkaen. Se oli yksi syy myös siihen, että Kymijoen rintaman esikunnan paikaksi valittiin Elimäen kirkolla ollut Peippolan kartano, jossa Kustaa III:kin silloin tällöin vieraili.
(Sakari Viinikaisen kirjoitus Vartti-lehdestä)
Kätkön läheisyydessä, tien varressa voi nähdä kyläläisten palokalustosuojan, joka on punainen rakennus varustettuna Pitkäsilta-kyltillä sekä sen vieressä on muistomerkki-kivi, joka on pystytetty niiden torppareiden kunniaksi , jotka asuttivat Pitkäsillan vuonna 1909. Palokalustosuojaa vastapäätä tien toisella puolella näkyy valleja, jotka ovat em. sodan aikana tehty hevos- ja lapiovoimin. Valleja voi nähdä myös metsässä rakennuksen takana n. 50 m:n päässä. Vallien maa-alueet ovat museoviraston suojelemia, eikä niitä saa muokata.