GC4FJMH Hämäläinen nuotiohetki kalliorannalla (Event Cache) in Finland created by M aito mies

This cache has been archived.

Maitomies: " Should auld acquaintance be forgot and never brought to mind?

Should auld acquaintance be forgot and days of auld lang syne?

For auld lang syne, my dear, for auld lang syne,

we'll take a cup of kindness yet for auld lang syne. "

GC4FJMH ▼

A cache by M aito mies Message this owner

Hidden : Saturday, August 24, 2013

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: not chosen (not chosen)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Related Web Page

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Leppoisa makkaranpaistelumiitti Hattulan Vanajanniemessä.

miitistä:

Miitti pidetään jollakin useasta Vohlion niemellä olevasta nuotiopaikasta riippuen siitä kuinka alueella on muita retkeilijöitä, joten annetut koordinaatit voivat olla sinneppäin. Alue ei kuitenkaan ole niin iso että kovasti olisi tarvetta etsiskellä. Autolla pääsee merkitylle parkkipaikalle, josta johtaa polku niemeen. Varautuminen luonnostaan säänmukaisella varustuksella ja omin eväin.

Vanajanniemen rannat kuuluvat Tyrvännön kalastusyhdistyksen vesialueeseen. Kalastuslupia alueelle voi tiedustella esim. Hämeenlinnan kaupungin palvelupiste Kastellista tai Hotelli Petäyksestä.

Maitomiehen miittikirja on avoinna 24.8.2013 kello 15 - 17 välisenä aikana.

Vanajanniemi:

Vanajaniemi erkanee varsinaisen Tyrvännönniemen rinnalle omana pitkänä niemenään. Länsipuolella on Vanajaveden pääuoma ja itäpuolella pitkä, matala Tokeensuunlahti. Vanajaniemen virkistysalueiden suosituin kohde on Vohlio. Se on entinen saari, nyt mantereeseen kiinni kasvanut komea kallioinen kärki, joka kurottuu kohti Vanajanselkää. Kallioilta on hienot näkymät järvelle. Kasvillisuus vaihtelee rannan lehtomaisista tiheiköistä tuulen tuivertamiin mäntyihin ja katajikkoihin. Yksi elämyksistä on taivaan ja veden punaava auringonlasku, tai syksyinen pohjoistuuli, joka heittää selältä vaahtopäät niemen kärkeen. Vanajanniemi on hyvin suosittu ulkoilualue, jossa käy päiväretkeläisiä, telttailijoita, uimareita ja veneilijöitä. Vanajanniemen ja viereisen Käkyen virkistysalueiden omistaja ja ylläpitäjä on Hämeenlinnan kaupunki. Molemmissa on useita rakennettuja tulentekopaikkoja, veneiden maihinvetopaikkoja, uimaranta, käymälät ja Vanajaniemessä Vanajaveden Purjehtijoiden venesatama. Alueille tullessa on hyvät opastaulut. Tie Vanajaniemeen kääntyy Tyrvännöntieltä heti Lahdentaan kartanon jälkeen.

Pysyvä asutus tuli Vanajaniemeen keskiajalla, jolloin sinne raivattiin Lepaan kartanon alainen Vanajanniemen tila. Näin niemi oli pitkään osa Lepaata. Vanajaniemi on ollut Vanajaveden talvitien tärkeä etappi matkalla Hämeenlinnan suunnalta kohti Oitinkinnasta ja Sääksmäkeä. Vanajaniemessä oli talvitien kestikievari, joka lopetti toimintansa vuonna 1870. Vanajanniemen torpan vanha päärakennus on aikoinaan siirretty Lepaalta, missä se oli Lepaan krouvina.

Vohlion kallioisella ja männikköisellä Vanajaveden puoleisella rinteellä kasvaa erilaisia ketokasveja, mm. huopakeltano, kissankäpälä, maksaruohot, keltamatara, mäkitervakko, kalliokielo, hopeahanhikki ja karvakiviyrtti. Varjon puolen kosteassa lehdossa viihtyvät mm. pähkinäpensas, herukat, lehtokuusama, lehtotähtimö, vuokot, koiranvehnä, lehtoarho ja punakoiso. Vohlion kärjessä on pieni tervaleppämetsikkö.

Ympäri Vanajaniemeä näkyy selvästi vanha Vanajaveden rantapenger. Vesi on aikanaan ollut n. 3 metriä korkeammalla kuin nyt säännöstelyn aikana. Monin paikoin vanhan rantapenkereen päällä on salaperäisiä kiviröykkiöitä. On houkutteleva ajatus, että osa olisi perua Hämeen vanhasta lappalaisasutuksesta. Näyttää siltä, lappalaisista on viereisessä Ruskeenkärjessä merkkejä vielä 1000 vuoden tienoilta. Vanhoihin kiertäviin asukkaisiin viittaa myös tarina Lapinämmänkivestä, joka hautasi alleen lappalaisnoidan. Pyyntikulttuuri olisi voinut säilyä Vanajaniemen pohjoisrannan kalapaikoilla, koska se on ollut niin huonoa maata viljelykseen, eikä siellä ole ollut rautakauden hämäläisasutusta.