Yksi vaikuttavimmista Lapin seidoista on Taatsin seita. Se sijaitsee Kitisen latvoilla Kittilän kunnan lounaisosassa, suurin piirtein Kittilän ja Inarin puolivälissä, Pokan kylästä 11 km luoteeseen. Taatsin seita on luonnon muovaama, kymmenisen metriä korkea kivipatsas Taatsinjärven rantatörmällä. Sen päällä kerrotaan muinoin olleen neljän tuulen lakin mallinen huippu, jonka uskottomat, Samuli Paulaharjun mukaan Partakon Mikko ja Jussilan Aapo, vierittivät alas.
Jo Jaakko Fellman kertoi 1820-luvulla kirjoittamissaan muistiinpanoissa, että Taatsin seitakallio oli entisajan tunnetuimpia uhrauspaikkoja. Epäilemättä seitapatsas on tehnyt syvän vaikutuksen entisajan ihmisiin. Paulaharju kuvaa sitä röyhyiseksi peikoksi, harmaaksi vuorenäijäksi, joka ”voimakkaasti kohoaa pystysuoraan vankoilta perustuksiltaan, ja kuusi, seitsemän syltä korkealle kohottaa röyhyisen lakensa.”
Paulaharju kertoo artikkelissaan Seitoja ja seidan palvontaa (1932), että ”Karhulan Sammun akka vei Taatsin jumalaiselle isomuksia siianpäitä. Taatsissa oli oikein vartavastinen koivuriuku, Murri-Pekan ja Pultsu-akan tekemä, sompalatvainen pitkäkäsi, jonka pyörähtävälle, vitsoista väännetylle latvakerille asetettiin kalanpää tai muu uhri ja pahdan vierteellä seisten ojennettiin ja asetettiin jumalaisen olkapykälille. Sitten asetettiin pitkäkäsi sievästi sijalleen seitaa vasten nojaamaan”.Seita oli niin voimallinen, että sitä tultiin palvomaan Norjan Kautokeinosta saakka. ”Kasoittain karttui seitakiville uhreja, peurahirvaan ja poronkin sarvia, siian, taimenen ja hauen päitä.” Yhä edelleen Taatsin seidalle kannetaan uhrilahjoja.
Useampana vuonna, kun olemme näitä seutuja kolunneet, on ollut mielessä tuoda tälle hienolle paikalle kätkö. Nyt sitten tuumasta toimeen ja purkki piiloonsa. Purkittajan ja kätkön välimatkasta johtuen toivomme, että kätköllä kävijät voisivat suorittaa mahdollisia pienimuotoisia huoltotoimia tarpeen vaatiessa.